Radikaali (kemia)

Radikaalin muodostuksessa sidos katkeaa homolyyttisesti ja kukin atomi ottaa yhden elektronin sidosta muodostavasta elektroniparista. Yhden elektronin siirtymistä kuvataan yksiväkäsisellä reaktiomekanisminuolella.

Radikaali on atomi tai molekyyli, jolla on pariton määrä elektroneja (yleensä seitsemän) uloimmalla elektronikuorella[1] ja siten pariton elektroni. Radikaaleja syntyy, kun yksinkertainen σ-sidos katkeaa homolyyttisesti ja sidosta muodostavat kaksi elektronia päätyvät eri atomeihin. Näin syntyvillä radikaaliatomeilla on yksi pariton elektroni ja vajaa valenssielektronien oktetti. Paritonta elektronia merkitään pisteellä, esimerkiksi ·CH3 tai Cl·. Radikaalit reagoivat yleensä herkästi, koska ne pyrkivät täydentämään uloimman elektronikuorensa. Radikaaleilla on suuri merkitys muun muassa palamisessa, polymeroinnissa, ilmakehän reaktioissa ja monissa biokemiallisissa ilmiöissä.

Radikaaleista käytetään myös nimeä vapaat radikaalit, sillä aikaisemmin radikaali on tarkoittanut molekyyliin sitoutunutta kemiallista ryhmää. Nykyään on kuitenkin IUPAC:n mukaan suositeltavaa puhua esimerkiksi vinyyliradikaalin sijaan vinyyliryhmästä.[2]

  1. John McMurry: Organic Chemistry (5th edition), s. 155–156. Brooks/Cole, 2000. ISBN 0-534-37366-6. (englanniksi)
  2. IUPAC Gold Book. Luettu 26.1.2007.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search