Radiogalaksi

Komposiittikuva Cygnus A ra­dio­ga­lak­sis­ta. Ku­vas­sa si­ni­nen edus­taa Chandra-ava­ruus­te­les­koo­pin ha­vait­se­maa rönt­gen­sä­tei­lyä ja pu­nai­nen VLA:n ha­vait­se­maa ra­dio­sä­tei­lyä joka ulot­tuu 300 000 va­lo­vuo­den pää­hän kes­kus­tas­ta. Ku­vaan on yhdis­tet­ty myös Hubblen ja DSS:n ha­vait­sema nä­kyvä valo joka on ku­vas­sa kel­taisena.

Radiogalaksi on esimerkki aktiivisesta galaksista. Radiogalakseihin liittyy nimensä mukaisesti voimakas radioemissio, joka ei ole peräisin galaksin tähdistä ja kaasusta. Säteily on tyypillisesti peräisin kahdesta laajasta galaksin ulkopuolella sijaitsevasta alueesta (engl. radio lobe). Radiogalaksi ei yleensä näytä optisella alueella poikkeavan tavallisesta galaksista. Muiden AGN-kohteiden tapaan radiogalaksien keskustassa on voimakas röntgensäteilijä.

Nykyisin varteenotattavin selitys näille kohteille on, että kyseessä on galaksin ytimessä sijaitsevan supermassiivisen (miljoonia auringon massoja) mustan aukon muodostama relativistinen suihku, jonka hiukkaset kaukana galaksienvälisessä avaruudessa törmäävät siellä jo olevaan harvaan aineeseen, jarruuntuvat ja säteilevät tällöin vapautuvan energian radiosäteilynä. Tällä teorialla on monipuolinen havaintojen tarjoama tuki.

Radiogalakseista on tutkittu 760 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevaa Cygnus A:ta.[1]

  1. VLA makes first direct image of key feature of powerful radio galaxies ScienceDaily / National Radio Astronomy Observatory. 2.4.2019. Viitattu 4.4.2019. (englanniksi)

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search