Back Yster Afrikaans Eisen ALS ብረት Amharic Marad AMI Fierro AN Īsen ANG लोहा ANP حديد Arabic ܦܪܙܠܐ ARC حديد ARY
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Rauta | ||||
| Tunnus | Fe | ||||
| Järjestysluku | 26 | ||||
| Luokka | siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d-lohko | ||||
| Ryhmä | 8 | ||||
| Jakso | 4 | ||||
| Tiheys | 7,87 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 5,5[1] (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | kiiltävä metallinen, harmaa vivahde | ||||
| Löytövuosi | esihistoria | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 55,845[2] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 156 pm | ||||
| Kovalenttisäde | 125 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ar] 3d6 4s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 14, 2 | ||||
| Hapetusluvut | II, III, IV, VI | ||||
| Kiderakenne | tilakeskinen kuutiollinen (body centered cubic) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 811 K (1 538 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3 134 K (2 861 °C) | ||||
| Moolitilavuus | - · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 340 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 13,81 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 5 120 m/s 293 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,83 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,449 kJ/(kg K) | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 80,4 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7439-89-6 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe (lat. ferrum).
Rauta on painavin tähdissä nukleosynteesin kautta syntyvä alkuaine. Jaksollisessa järjestelmässä rauta on 26. alkuaine. Se on hopean värinen, kiiltävä ja ferromagneettinen metalli. Rauta on nisäkkäille välttämätön hivenaine, jonka puute on erään arvion mukaan maailman suurin ravitsemusongelma.[3]
Puhdas rauta on jokseenkin pehmeää, mutta monet sitä pääaineksenaan sisältävät metalliseokset ovat erittäin kovia. Niistä valmistetaan muun muassa ruoanvalmistusvälineitä, työkaluja, rakennustarvikkeita, koneita ja ajoneuvoja. Tärkeimpiä rautaseoksia ovat teräkset ja valuraudat.
Rauta reagoi helposti hapen kanssa varsinkin joutuessaan samalla tekemisiin veden kanssa. Tätä hapettumisreaktiota sanotaan ruostumiseksi. Siinä syntyvä aine, ruoste, on etupäässä rautaoksidien ja rautahydroksidien seosta. Se on huokoista, joten rautaesineet voivat ruostua vähitellen kokonaan, toisin kuin useat muut metallit, jotka hapettuvat vain pinnalta. Epäjalona metallina rauta reagoi myös happojen kanssa vapauttaen samalla niistä vetyä.
- ↑ Antti Kivinen, Osmo Mäkitie: Kemia, s. 325. Otava, 1988. ISBN 951-1-10136-6.
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Does Dietary Fiber Affect the Levels of Nutritional Components after Feed Formulation? Sivu 2.
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search