Rikosoikeus

Rikosoikeus on toisaalta rikoksen ja rangaistuksen olemusta tutkiva ja esittävä oikeustieteen haara, toisaalta oikeusjärjestyksen osa, joka käsittää rikoslakiin ja muihin säädöksiin sisältyvät oikeussäännökset, joilla määritellään rangaistavat teot ja niiden seuraukset.[1][2] Rikosoikeus on julkisoikeuden osa, sillä siinä käsitellään valtion rankaisuoikeuden käyttämistä kansalaisiin nähden. Rikosoikeudella on läheinen suhde hallinto-oikeuteen, koska sekin liittyy julkisen vallan käyttöön.[3] Rikosoikeudella on myös erittäin läheiset kytkökset prosessioikeuteen ja tarkemmin rikosprosessioikeuteen, joka määrittelee miten rikosoikeuden määrittelemä rikosvastuu käytännössä toteutetaan, sekä yhteys valtiosääntöoikeuteen. Yhteys valtiosääntöoikeuteen johtuu siitä, että monet perus­oikeudet, perustuslain säännökset ja Suomessa erityisesti perustuslain 8 § ovat tärkeitä rikosoikeuden kannalta. Rikos­oikeudella on yhtymä­kohtia myös yksityis­oikeuteen, sillä esimerkiksi Suomessa vahingonkorvauksista säädettiin aina vuoteen 1974 asti rikos­lain 9 luvussa, minkä jälkeen ne erotettiin omaksi laikseen. Tämä muutos liittyi ajatukseen toisen yksityis- ja toisen julkisoikeudellisesta luonteesta.[Melander 1]

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965
  2. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966
  3. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palsta 569


Viittausvirhe: <ref>-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”Melander”, mutta vastaavaa <references group="Melander"/>-elementtiä ei löytynyt


© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search