Rusit

Rusit eli russit olivat viikinkejä, jotka liikkuivat, osittain asuivatkin ja harjoittivat kauppaa muinaisella Venäjällä.^[1] He kulkivat jokia myöten ryöstäen ja verottaen paikallista väestöä alavirtaan. Vähitellen viikingit alkoivat asettua paikoilleen ja solmia avioliittoja slaavien kanssa. Sopeutuminen onnistui niin hyvin, että myöhemmin hallitseva viikinkieliitti omaksui myös slaavilaisen kielen itselleen.^[2]

Arkeologiset löydöt todistavat, että skandinaaveja liikkui Laatokan ympäristössä 700-luvun lopulta lähtien. Varjagit perustivat Aldeigjuborgin eli Laatokanlinnan vuonna 753. Sen synty on ajoitettu vuoteen 753 dendrokronologian avulla. Kaupungissa asui alkuvaiheessa ainakin skandinaaveja ja itämerensuomalaisia, viimeistään 900-luvulla myös slaaveja. Kaupunki sijaitsi Laatokkaan laskevan Olhavanjoen varrella, jota pitkin kauppa-alukset ja soturijoukkiot matkasivat Itämereltä kohti Konstantinopolia tai Volgalle. Laatokanlinnaan asti pääsi suurilla merien ylityksiin sopivilla viikinkilaivoilla ja ylös jokea laivoja pienemmillä jokiveneillä.^[3]

Nestorin kronikan mukaan alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja perustivat itsehallinnon. Ajauduttuaan keskinäisiin kahakoihin he kuitenkin päättivät vuonna 862 lähettää valtuuskunnan varjagien eli russien maalle hakemaan itselleen ruhtinasta, joka hallitsisi heitä ja tuomitsisi lakien mukaan. He valitsivat hallitsijoikseen kolme varjagiveljestä: Rurikin (skand. Hrörek), Sineuksen ja Truvorin sukuineen. Rurik ryhtyi hallitsemaan Novgorodia, Truvor Izborskia ja Sineus Belozerskia (Valkeajärvi Vologdan alueella). Varsin pian kaksi veljeksistä kuoli, ja jäljelle jäi Rurik koko Novgorodin hallitsijaksi. Näiden kolmen varjagin mukaan maa nimettiin Russkaja zemljaksi eli Rusien maaksi. Rurik ryhtyi jakamaan miehilleen kaupunkeja: yhdelle Polotskin, toiselle Rostovin ja kolmannelle Belozerskin.^[4]

Nestorin kronikka mainitsee Novgorodin ensimmäisen kerran vuoden 859 yhteydessä, joskin arkeologisten tutkimusten mukaan kaupunki on satakunta vuotta nuorempi. Tämän vuoksi onkin todennäköisempää, että nimenomaan Rurikinlinna oli ensin ja vasta sitten Novgorod (suomeksi 'uusilinna'). Rurik rakennutti Rurikinlinnan ilmeisesti Laatokanlinnan (Aldeigjuborg) palon jälkeen 860-luvulla.

Rurikin kuoltua hänen sukulaisensa Oleg (skand. Helgi) liitti Novgorodin Kiovan Rusin valtakuntaan ja siirsi pääkaupungin sinne.

1. ↑ ”Bulgaarit ja venäläiset”, Värikäs maailmanhistoria, s. 184, 218. Alkuteos; History Encyclopedia. Suomentanut Tarja Virtanen. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20190-1.
2. ↑ ”Kiovan Rusj”, Historiallinen Atlas kattava maailmanhistoria, s. 125. Alkuteos: Historical Atlas. Potsdam: H.f.Ullman, 2012. ISBN 978-3-8480-0505-5.
3. ↑ ”Venäjän valtion synty”, Venäjän historia, s. 34. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-15799-X.
4. ↑ Nestorin kronikka, s. 17–18