Solu

Tämä artikkeli käsittelee solua biologiassa. Sanan muut merkitykset, katso Solu (täsmennyssivu).
Kantasolujen jakaantumisesta syntyvät kaikki ihmiskehon erilaistuneet solut.

Solu on kaikkien eliöiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö. Solut jaetaan prokaryootteihin eli esitumallisiin ja eukaryootteihin eli aitotumallisiin. Esitumallisiin kuuluvat lähinnä bakteerit ja aitotumallisiin eläin-, sieni- ja kasvisolut. Eläinten solut voidaan jakaa edelleen somaattisiin soluihin ja sukusoluihin eli ituradan soluihin.

Yksisoluinen eliö koostuu vain yhdestä solusta, monisoluinen eliö koostuu useasta solusta. Ihmisruumiissa soluja on noin 1014.[1]

Ihmisen solut elävät yleensä kuukausia tai vuosia, mutta suolen sisäpinnan solut ja jotkin valkosolut elävät vain vuorokausia. Hermo- ja lihassolut sen sijaan ovat hyvinkin pitkäikäisiä, ja aivosolut saattavat elää yli sata vuotta. Solut voivat lisääntyä eli jakautua joko mitoottisesti tai meioottisesti.

Solut ovat sähköisesti varautuneita siten, että sähkövaraus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia negatiivisempi kuin solun ulkopuolella.[2]

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä heino-83 ei löytynyt
  2. Lajunen, Markus: PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet. sivu 1. https://peda.net/jao/lyseo/opiskelu2/kurssit2/psykologia/ps-3/pitp2/pm/ptt/tjthtjsv:file/download/6794098d8ab4c1ae20a73f353be6972460ef9b95/PS3Hermo.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search