Sovittelu

Rikos- ja riita-asioiden sovittelulla tarkoitetaan maksutonta palvelua, jossa rikoksen tai riidan osapuolille järjestetään mahdollisuus puolueettomien sovittelijoiden välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti ja auttaa osapuolia löytämään keskenään heitä tyydyttävät ratkaisut ja keinot rikoksesta tai riidasta aiheutuneiden haittojen hyvittämiseksi. Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut, vapaaehtoiset henkilöt ammattihenkilöstön ohjauksessa ja valvonnassa. ^[1]

Suomessa rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelun järjestämisestä on ollut aluehallintoviranomaisten sijaan vuoden 2016 alusta vastuussa sosiaali- ja terveysministeriön alainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.^[2]

Sovittelu voi kohdistua myös sellaisiin riita-asioihin, joissa ainakin yksi osapuoli on luonnollinen henkilö. Muu kuin rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimusta koskeva riita-asia voidaan kuitenkin ottaa soviteltavaksi vain, jos riita sen kohde ja asiassa esitetyt vaatimukset huomioon ottaen on vähäinen. Sovittelutoiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Sovittelumenettely antaa riidan osapuolille vapauden ja vastuun määrittää omat etunsa ja prioriteettinsa, valvoa riidan menettelyä ja lopputulosta sekä ylläpitää ja palauttaa suhteensa.^[3]

Vuonna 2016 sovitteluun ohjattiin Suomessa yhteensä 12 496 rikosasiaa ja 621 riita-asiaa. Kasvua vuoteen 2015 nähden oli lähes 5 %. Kaikista sovitteluun ohjatuista rikos- ja riita-asioista runsas puolet oli väkivaltarikoksia^[4].

1. ↑ Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelu Suomen poliisi. Viitattu 7.12.2017.
2. ↑ Riita ja rikosasioiden sovittelu (Arkistoitu – Internet Archive) Aluehallintovirasto avi.fi. Viitattu 7.12.2017
3. ↑ Sovittelu mediationexperts.eu.
4. ↑ Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2012 – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 15.6.2017. Viitattu 5.8.2017.