Suomalaiset heimot

Suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä joista ajan saatossa muodostuivat suomalaiset. Suomen heimot ovat nykyisin muuttoliikkeen vaikutuksesta suureksi osaksi sekoittuneita. Mikael Agricola mainitsee vuoden 1548 Uuden Testamentin esipuheessa suomalaisiksi heimoiksi suomalaiset eli varsinaissuomalaiset sekä hämäläiset ja karjalaiset.^[2] Sama aluejako ja kulttuurijako voidaan nähdä myös ristiretkiajan naisten käyttämien korujen perusteella.^[3] Toisaalta jo merovingiajan loppupuolelle tultaessa Suomen alueen metalliesinekulttuuri, erityisesti naisten korut ja eri asetyypit, oli kehittynyt omintakeiseksi ja sillä oli kotoperäisiä piirteitä runsaammin kuin milloinkaan aiemmin. Tämän kehityksen pyrkimyksenä oli mahdollisesti tarkoitus ilmaista erityistä suomalaista identiteettiä, joka syntyi mielikuvasta yhteisestä alkuperästä ja keskinäisestä samankaltaisuudesta.^[4]

Suomen heimoista on runsaasti mainintoja varhaisissa historiallisissa lähteissä, kuten Paavin kirjeissä, Novgorodin ensimmäisessä kronikassa sekä Eerikinkronikassa.

1. ↑ vanhempi mies "muinaissuomalaisessa kansanpuvussa" Mikkelin Tuukkalan löytöjen mukaan www.finna.fi. Viitattu 1.1.2020.
2. ↑ Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 241. Svenska litteratursällskapet i Finland., 2010.
3. ↑ Haggrén ym. 2015, s. 339.
4. ↑ Haggrén ym. 2015, s. 269.