Suomen Keskusta

Suomen Keskusta
Centern i Finland
Perustettu	1906
Puheenjohtaja	Antti Kaikkonen[1]
Puoluesihteeri	Antti Siika-aho
Varapuheenjohtajat	Hilkka Kemppi[1] Tuomas Kettunen Markus Lohi
Ideologia	sosiaaliliberalismi alkiolaisuus sentrismi agrarismi[2] jokseenkin EU-myönteinen[3] hajasijoittaminen
Poliittinen kirjo	keskusta[2]
Toimisto	Apollonkatu 11 A 00100 Helsinki
Äänenkannattaja	Suomenmaa
Jäsenmäärä	n. 77 000 (2021) [4]
Värit	vihreä
Kansanedustajia	23 / 200 (2023)
Europarlamentaarikkoja	2 / 14 (2019)
Kunnanvaltuustot	2 445 / 8 859 (2021)
Aluevaltuustot	297 / 1 379 (2022)
Kansainväliset jäsenyydet	– Liberal International – Euroopan liberaalidemokraattinen puolue – Uudistuva Eurooppa – Keskiryhmä
Naisjärjestö	Suomen Keskustanaiset
Nuorisojärjestö	Suomen Keskustanuoret
Varhaisnuorisojärjestö	Vesaisten Keskusliitto
Opiskelijajärjestö	Keskustaopiskelijat
Kotisivu	keskusta.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Suomen Keskusta r.p. (lyhenne Kesk.,^[5] ruots. Centern i Finland r.p.; vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta, on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.^[6] Puolueen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2024 lähtien Antti Kaikkonen.^[7] Puolueella on 23 kansanedustajaa eduskunnassa, ja puolue on nykyisin Suomen neljänneksi suurin puolue.^[8] Keskustalla on Euroopan parlamentissa kaksi edustajaa: Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen.

Keskusta kuvaa itsensä suomalaisena kansanliikkeenä. Arvoissaan puolue korostaa vastuuta ja vapautta, yhteisöllisyyttä ja välittämistä, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta, sivistystä, ylisukupolvisuutta, kestävää luontosuhdetta ja paikallisuutta.^[9] Keskustan ideologiaan on viitattu myös alkiolaisuutena.^[10]

Keskusta perustettiin vuonna 1906 nimellä Maaseutuväestön liitto. Oulun läänin maalaisseurojen perustama Suomen Maalaisväestön Liitto ja Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto yhdistyivät yhdeksi Maalaisliitto nimiseksi puolueeksi vuonna 1908. Vuonna 1965 puolueen nimeksi muuttui Keskustapuolue ja vuonna 1988 nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa. Keskustaa ovat edustaneet historian aikana kolme presidenttiä ja kaksitoista pääministeriä.^[11][12]

Puolueen pää-äänenkannattajia ovat kuukausittain ilmestyvä Suomenmaa-lehti sekä saman niminen verkkojulkaisu.^[13] Keskusta on kansainvälisen liberaalin internationaalin sekä Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen jäsen. Keskustan edustajat kuuluvat Euroopan parlamentissa Uudistuva Eurooppa -ryhmään ja Pohjoismaiden neuvostossa Keskiryhmään.^[14][15]

1. ↑ ^{a b} Puoluejohto Keskusta. Viitattu 24.9.2023.
2. ↑ ^{a b} Parties and elections – Finland parties-and-elections.eu. Viitattu 4.1.2022. (englanniksi)
3. ↑ Finland Europe Elects. Viitattu 4.1.2022.
4. ↑ Tällaisia ovat suurimpien puolueiden jäsenet: MTV Uutiset selvitti iät ja sukupuolijakauman – keskustalla, SDP:llä ja vihreillä selvät erityispiirteensä MTV Uutiset. 27.7.2021. Viitattu 3.8.2021.
5. ↑ Puolueiden nimet ja lyhenteet Kielitoimiston ohjepankki.
6. ↑ Suomen Puolueet Europarlamentti.info. 2014. Viitattu 29.3.2022.
7. ↑ ”En ole ihmemies, en poppamies” – video näyttää keskustan uuden puheenjohtajan Antti Kaikkosen voitonhetket yle.fi. Viitattu 19.6.2024.
8. ↑ https://vaalit.yle.fi/ev2019/fi/parties
9. ↑ Periaateohjelma 2018 Suomen Keskusta. 10.6.2018. Viitattu 29.3.2022.
10. ↑ Hannamari Ahonen: Kansanedustaja Antti Kurvinen :"Keskustassa on ollut paha tapa lyödä Alkiolla päähän, mutta nyt Väyrynen hakkaa muita Alkiolla päähän." Aamulehti. 2.2.2018. Viitattu 29.3.2022.
11. ↑ Kaksi äänestystä tarvittiin ml:n muuttamisessa keskustapuolueeksi. Helsingin Sanomat, 18.10.1965, s. 5.
12. ↑ Keskustan koko historia Suomen Keskusta. Viitattu 29.3.2022.
13. ↑ Keskustan puoluelehti Suomenmaa vähentää väkeä ja muuttuu kuukausilehdeksi Yle.fi uutiset. 23.5.2019. Viitattu 23.5.2019.
14. ↑ Keskusta Euroopassa Suomen Keskusta. Viitattu 29.3.2022.
15. ↑ Keskiryhmä Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 29.3.2022.