Suomen talous

Suomen talous
Mäntän paperitehdas
Valuutta	euro
Jäsenyydet	Euroopan unioni (EU) Euroopan talousalue (ETA) Maailman kauppajärjestö (WTO) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)
Tilastot
BKT	224 mrd. € (2017)[1]
- per asukas	40 600  € (2017)[1]
- kasvu	2,7 % (2017)[1]
- toimialoittain	alkutuotanto 2,8 % jalostus 28,2 % palvelut 69,1 %[1] (2017)
Inflaatio	0,4 % (2016)[2]
Köyhyysrajan alle jäävien määrä	1 170 €/kk; 635 000 (2012)[3]
Gini-kerroin	26,1 (2012)[4]
Työvoima	2 685 000 (2016)[5]
Työttömyys	8,8 % (2016)[5]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti	51,9 mrd. € (2016)[6]
Vientituotteet	kemian teollisuuden tuotteet, metsäteollisuuden tuotteet, metallit ja metallituotteet[6]
Merkittävimmät vientimaat	Saksa (13,1 %) Ruotsi (10,7 %) Yhdysvallat (7,6 %) Alankomaat (6,7 %) Venäjä (5,7 %)[6]
Tuonti	55,0 mrd. € (2016)[6]
Tuontituotteet	kemian teollisuuden tuotteet, kaivostoiminnan ja louhinnan tuotteet, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet[6]
Merkittävimmät tuontimaat	Saksa (14,9 %) Ruotsi (11,2 %) Venäjä (11,2 %) Kiina (7,4 %)[6]
Julkinen talous
Julkinen velka	136,0 mrd. € (2016, EDP) / 63,1 % BKT:sta (2016)[7]
Budjetin tulot	52,0 mrd. € (2016)[7]
Budjetin menot	54,4 mrd. € (2016)[7]
Infobox OK

Suomen talous tarkoittaa Suomen kansantalouden muodostamaa kokonaisuutta, jonka merkittävin osa on yksityinen elinkeinoelämä. Suomi on teollisuusmaa, joka kuuluu Euroopan talousalueeseen ja käyttää yhteisvaluutta euroa sekä noudattaa Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa. Suomen bruttokansantuote on noin 234 miljardia euroa.^[9] Bruttokansantuote asukasta kohti on 42 340 euroa.^[10]

Suomen talous on avoin eli maa käy kauppaa ulkomaiden kanssa, ja vienti muodostaa bruttokansantuotteesta merkittävän osan. Suomen talous on sekatalous, jossa osa hyödykemarkkinoista toimii markkinatalouden mukaan, mutta julkinen valta on mukana merkittävässä osassa palvelutuotantoa ja tukemassa hyödyketuotannon edellytyksiä. Suomen valtio omistaa pääasiassa rautatiet ja suuria teollisuusyrityksiä, joita kutsutaan valtionyhtiöiksi. Suomen valtiolla on myös alkoholin vähittäiskauppa- (Alko) sekä veikkaus- ja rahapelimonopolit (Veikkaus).

Suomessa toteutetaan niin kutsuttua pohjoismaista mallia, eli hyvinvointivaltiota, jossa verotus on kireää, mutta kaikki saavat verovaroin kustannettuja julkisia palveluita edullisesti tai maksutta. Vain osa kansalaisista on järjestelmän nettomaksajia. Suomalaista politiikkaa leimaavat hyvinvointivaltion kannatus ja koko maan asuttuna pitämisen merkitys, jotka huomioidaan talouspolitiikassa. Suomessa kunnat vastaavat merkittävästä osasta palvelutuotantoa. Suomessa on vahvat työmarkkinajärjestöt, joilla on itsenäistä valtaa sopia palkoista ja työehdoista, mutta valtio on ollut mukana suomalaisessa työmarkkinaneuvottelujen erikoisuudessa: tupo-ratkaisussa.

Suomella on merkittävät metsävarat, jotka johtivat metsäteollisuuden kehittymiseen. Metalli-, konepaja- ja öljynjalostusteollisuudet kehittyivät sotakorvausten maksamisen ja Neuvostoliiton bilateraalikaupan myötä. 1990-luvun alussa Suomi koki merkittävän laman, joka johtui Neuvostoliiton romahduksesta ja epäonnistuneesta rahapolitiikasta. Suomi elpyi tuhansia yrityksiä kaataneesta lamasta ja suurtyöttömyydestä erityisesti uusien kasvualojen vetämänä: informaatioteknologia, matkapuhelimet ja telekommunikaatiopalvelut siivittivät Suomen talouskasvua. Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995 ja euroon 2001.

Talouselämä-lehden kokoaman listan mukaan viime vuosina Suomen liikevaihdoltaan suurimpien yritysten joukossa ovat viime vuosina toistuvasti olleet: tietoliikenneteknologiayhtiö Nokia, öljynjalostaja Neste, sekä metsäyhtiöt Stora Enso ja UPM-Kymmene. Suomen kymmenen suurinta yritystä muodostavat noin 7 % Suomen bruttokansantuotteesta.^[11] Helsingin pörssi on maan arvopaperipörssi.

1. ↑ ^{a b c d} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä SuoTalous ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä tk14hinnat ei löytynyt
3. ↑ Raja laski: Näillä tuloilla olet nyt pienituloinen Taloussanomat. 20.3.2014. Viitattu 17.4.2016.
4. ↑ Income Distribution and Poverty OECD.stat. 2014. Viitattu 16.4.2016.
5. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä tk14työmarkkinat ei löytynyt
6. ↑ ^{a b c d e f} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä tk14kauppa ei löytynyt
7. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä tk14julkinen ei löytynyt
8. ↑ Real GDP growth rate – volume Eurostat. Viitattu 24.4.2016.
9. ↑ Bruttokansantuote ja -tulo muuttujina Taloustoimi, Vuosi ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 7.5.2019. ^{[vanhentunut linkki]}
10. ↑ Henkeä kohti laskettuja tunnuslukuja muuttujina Taloustoimi ja Vuosi Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 7.5.2019. ^{[vanhentunut linkki]}
11. ↑ Talouselämä 21/2018