Talvipalatsi

Talvipalatsi
Зимний дворец
Talvipalatsi Nevajoen vastarannalta
Talvipalatsi Nevajoen vastarannalta
Sijainti Pietari, Venäjä
Koordinaatit 59°56′26″N, 30°18′49″E
Rakennustyyppi palatsi, nykyisin osittain museo
Valmistumisvuosi 1762
Suunnittelija Bartolomeo Rastrelli
Rakennuttaja Anna I, Elisabet I, Katariina II
Runkorakenne tiili
Julkisivumateriaali rappaus
Korkeus 30 m
Kerrosluku 5
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Talvipalatsi Palatsiaukion puolelta
Ilmakuva Talvipalatsista
Talvipalatsin neljännen rakennusvaiheen toisen kerroksen pohjakaava nykyisessä asussaan. Ei mittakaavassa. 31 (sininen) Nevajoki, 35 palatsin puisto, 34 Palatsiaukio, 1-3 keisarinnan asuinhuoneita, 4 Malakiittisali, 5 Konserttisali, 6 Nikolainsali, 8 Jordan-portaikko, 7 Suuri eteissali, 9 Kenttämarsalkkojen sali, 10 Pieni valtaistuinsali, 11 Asesali, 12 Sotagalleria, 13 Yrjönsali, 14 Eremitaasi, 15 Uusi Eremitaasi, 16 Talvipalatsin iso kirkko, 17 Aleksanterin sali, 18 ylimääräinen oleskeluhuone, 19 viisihuoneinen Sotagalleria, 20 Valkoinen sali, 21 Kultainen oleskeluhuone, 22-23 yksityishuoneita, 24 keisarin työhuone, 25 kouluhuone, 27 goottilainen kirjasto, 26 rotunda, 28 Arabialainen sali, 36 keisarin yksityinen portaikko, 37 Apollosali, 39 pääsisäänkäynti, 40 talvipuutarha, 42 keisarinnan pukeutumishuone, 44-45 tšarevitsin huoneet, 46 vartiohuone, 47-48 keisarillisen perheen yksityishuoneet,

Talvipalatsi (ven. Зимний дворец, Zimnij dvorets) on Pietarissa sijaitseva entinen Venäjän keisarillinen palatsi, joka toimi Romanov-hallitsijasuvun virallisena asuinpaikkana vuosina 1737–1917. Sen tiloja käyttää nykyään Eremitaašin taidemuseo. Palatsirantakadun ja Palatsiaukion välissä sijaitseva Talvipalatsi on malliesimerkki venäläisestä barokista.

Nykyinen palatsi rakennettiin vuosina 1754–1762 italialaissyntyisen arkkitehdin Bartolomeo Rastrellin piirustusten mukaan. Sen tilasi keisarinna Elisabet, joka kuoli juuri ennen palatsin lopullista valmistumista.[1] Se on neljäs paikalla oleva rakennus. Pietari Suuren rakennuttama alkuperäinen talvipalatsi sijaitsi sen vieressä. Talvipalatsia rakennettiin ja sitä muutettiin lähes jatkuvasti 1730-luvun lopun ja vuoden 1837 välillä, jolloin se vaurioitui pahoin tulipalossa ja rakennettiin heti uudelleen. Keisarit rakensivat palatsinsa monumentaaliseen mittakaavaan, jonka tarkoituksena oli heijastaa Venäjän keisarikunnan valtaa ja voimaa.

Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen palatsi toimi lyhyen aikaa Venäjän väliaikaisen hallituksen kokouspaikkana. Palatsin valtaus vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen aikana oli ratkaiseva tapahtuma neuvostovaltion synnyssä.

  1. Kaurinkoski, Kaarina: ”Eremitaaši”, Pietarin palatsit, s. 7–14. 2. uudistettu painos. Vantaa: Moreeni, 2011. ISBN 978-952-254-053-9.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search