Tampere

Tampere Tammerfors
vaakuna	sijainti
Myötäpäivään ylhäältä: Kaupunkikuvaa Näsinneulasta katsottuna. Tampereen Raatihuone. Huvipuisto Särkänniemi Näsinneulasta katsottuna. Konsertti- ja kongressikeskus Tampere-talo. Kaupungin siluettia Pyynikin näkötornista katsottuna. Tammerkoski Hämeensillalta katsottuna, sekä Tampereen tuomiokirkko.
Sijainti	61°29′53″N, 023°45′39″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Kuntanumero	837
Hallinnollinen keskus	Tampereen keskustaajama
Perustettu	1779
Kuntaliitokset	Tampereen alueliitokset Messukylä (1947) Aitolahti (1966) Teisko (1972)
Kokonaispinta-ala	690,71 km² 173:nneksi suurin 2025 [1]
– maa	526,16 km²
– sisävesi	164,55 km²
Väkiluku	260 319 kolmanneksi suurin 28.2.2025 [2]
– väestötiheys	494,8 as./km² (28.2.2025)
Ikäjakauma	2023 [3]
– 0–14-v.	12,6 %
– 15–64-v.	68,5 %
– yli 64-v.	18,9 %
Äidinkieli	2024 [4]
– suomenkielisiä	88,1 %
– ruotsinkielisiä	0,5 %
– muut	11,4 %
Kunnallisvero	7,6 % 277:nneksi suurin 2025 [5]
Pormestari	Kalervo Kummola
Tampereen kaupunginvaltuusto	67 paikkaa
– puheenjohtaja	Ilmari Nurminen
2021–2025[6]  • Kok.  • SDP  • Vihr.  • PS  • Vas.  • Kesk.  • KD	17 17 11 10 7 3 2
www.tampere.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampereen kaupungissa asuu noin 260 000 ihmistä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 442 000 ihmistä. Vastaavasti Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta-alueella asuu noin 424 000 ihmistä. Asukasluvultaan Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen toiseksi suurin kaupunkialue.

Tampere on väkiluvultaan Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen naapurikunnat ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ruovesi ja Ylöjärvi.

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotantoa on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat SM-liigajoukkueet ovat maan menestyneimpiin lukeutuvat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Vuosina 1775–1870 Tammerkoski oli kuitenkin Hämeen ja Turun ja Porin läänien rajana, kaupungin sijaitessa kosken itärannalla. Länsirannalla ollut alue liitettiin Tampereeseen vuonna 1876.^[7]

Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
2. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01*-2025M02* 28.2.2025. Tilastokeskus. Viitattu 28.3.2025.
3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
6. ↑ Kuntavaalit 2021, Tampere Oikeusministeriö. Viitattu 8.8.2021.
7. ↑ Kohdetiedot rky.fi. Viitattu 15.7.2024.