Tatarstan

Tatarstan Татарстан Республикасы Республика Татарстан
Lippu	Vaakuna
Tatarstanin sijainti Venäjän federaation kartalla
Koordinaatit: 55.7956°N, 49.1109°E (Ufa)
Valtio	Venäjä
Tasavalta	Tatarstan
Perustettu	Tataarien ASNT: 1920
- Tatarstanin SNT	1990
- Tatarstanin tasavalta	1992
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Kazan
– suurin kaupunki	Kazan (1 143 535 as.)[1]
– presidentti	Rustam Minnihanov
– pääministeri	Aleksei Pesošin (2017-)
Pinta-ala	67 836 km²
Väkiluku (2010)  ([1])	3 786 488
– väestötiheys	55,7 as./km²
Kielet	tataari ja venäjä
BKT (2010)	1 004 690,0 milj. RUB[2] (eli 2,69 % koko Venäjän BKT:stä)
– asukasta kohti	265 336 RUB, noin 6 500 EUR[3] (eli 101 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)[4][5]
Symbolit
– lippu	Tatarstanin lippu
– vaakuna	Tatarstanin vaakuna
– kansallislaulu	Tatarstanin tasavallan hymni
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	16, 116
– ISO 3166	RU-TA
tatarstan.ru
Infobox OK

Tatarstanin tasavalta (tat. Татарстан Җөмһүрияте, Татарстан Республикасы, Tatarstan Cömhüriyəte, Tatarstan Respublikası, ven. Респу́блика Татарста́н, Respublika Tatarstan) on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Itä-Euroopassa Volga- ja Kamajokien ympärillä. Sen pää- ja samalla suurin kaupunki on Kazan. Tatarstan tulee kansan nimestä Tatar (tataarit) ja persialaisesta -stan (ـستان, stân), mikä on yleinen pääte monien valtioiden ja alueiden nimissä (Kazakstan, Uzbekistan, Turkestan).

Tatarstan on yksi Venäjän taloudellisesti kehittyneimmistä alueista. Se on erittäin teollistunut ja sijoittuu neliökilometriä kohden mitattuna toiseksi heti Samaran alueen jälkeen sen teollisuustuotannossa. Tatarstanin talous keskittyy öljyyn, kaasuun ja petrokemiaan, mutta myös tekniikka-, tekstiili-, vaatetus-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuus ovat keskeisessä asemassa.^[6] Tatarstanilainen öljy- ja kaasuyhtiö on Tatneft.

Tatarstanin viralliset kielet ovat tataari ja venäjä. Suurimmat uskonnot ovat islam ja ortodoksisuus. Vuonna 2014 Tatarstanissa oli 1,428 rekisteröityä moskeijaa ja 319 kirkkoa^[7]. Vuonna 2021 Tatarstanissa oli asukkaita 4 004 809.

Tatarstania edelsi vuonna 1920 perustettu Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Tuolloin se tunnettiin usein myös nimellä "Tataaria". (Татария, Tatarija). Alueella on sen pitkän ja monivaiheisen historian aikana ollut eri valtakuntia, kuten Kasaarien kaanikunta, Volgan Bulgaria ja Kultainen orda. Etenkin bulgaarien kultuurista löytyy merkittäviä jäänteitä Kazanin Kremlistä^[8].

Tatarstan on perinteisesti eronnut muista Venäjän "etnisistä tasavalloista" sen suhteellisen suuren autonomian vuoksi. "Tatarstan on ainoa, joka [Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen] pystyi saamaan tiettyjä myönnytyksiä Moskovasta ja ylläpitämään yhteistyötä federaation johtajien kanssa". Tähän on sanottu vaikuttaneen venäläisten ja tataarien pitkä historiallinen yhteiselo. Näkemystä on kuitenkin kritisoitu liian yksinkertaiseksi tulkinnaksi ja todettu, että Šaimijevin hallituksen "alueellinen autoritarismi", jota kautta syntynyt luottamussuhde Venäjän kanssa olisi syy erityisasemaan.^[9] Vuonna 2023 Tatarstanin perustuslakiin tehtiin kuitenkin muutoksia, jonka seurauksesta kyseinen erityisasema paljolti menetettiin. Esimerkiksi aikaisempi Tatarstanin presidentti -nimike muuttui Tatarstanin johtajaksi. (Рәисе, Rəise, Раис, Rais). Tatarstanin ensimmäinen "johtaja" on täten Rustam Minnihanov.

1. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä RuCensus2010vol1.11 ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä BKT-RU-19982014 ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä RUBtoEUR2010-12-31 ei löytynyt
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä YLE-7-2014 ei löytynyt
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä WorldTimeZ ei löytynyt
6. ↑ Tatarstan webcitation.org. Viitattu 10.11.2023.
7. ↑ Почему нельзя сравнивать количество мечетей и храмов в Татарстане web.archive.org.
8. ↑ Historic and Architectural Complex of the Kazan Kremlin whc.unesco.org. Viitattu 10.11.2023.
9. ↑ Nicole Balkind: A Model Republic? Trust and Authoritarianism on Tatarstan's Road to Autonomy cdr.lib.unc.edu. 2019. Viitattu 10.11.2023.