Teollinen vallankumous

Teollinen vallankumous (myös teollinen kumous) on nimitys 1700- ja 1800-lukujen vaihteen laajalle yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja teknologiselle muutokselle Britanniassa.^[1] Taloushistoriassa teollinen vallankumous tarkoittaa suurta mullistusta teollisissa tuotantomenetelmissä. Tässä artikkelissa käsitellään ensimmäistä teollista kumousta, joka liittyy energian tuotantomenetelmään, höyrykoneeseen, ja tekstiiliteollisuuden syntymiseen Britanniassa ja muualla Englannin kanaalin ympäristössä.^[2] Toisen teollisen vallankumouksen uusia keksintöjä olivat sähkö- ja polttomoottorit. Se nosti Saksan ja Yhdysvallat johtaviksi teollisuusmaiksi ja laajensi 1800-luvun lopulta alkaen teollista toimintaa koko Euroopassa.^[2] 1900-luvun lopulla alkanut kolmas teollinen vallankumous laajensi teollista toimintaa Kiinaan ja Tyynenmeren ympäristöön elektronisilla keksinnöillä, kuten mikropiireillä.^[2]

Englannin teollinen kumous johtui pitkään vaikuttaneista keksinnöistä ja muutoksista, esimerkiksi tieteen vallankumouksesta sekä yhteiskunnallisesta loistavasta vallankumouksesta ja siitä nousseesta finanssivallankumouksesta mikä mahdollisti vaadittavan rahoituksen teollisuuden tarpeisiin.^[3] 1700-luvun loppupuolella nämä yhteiskunnan eri alojen ja tekniikan kehityslinjat kytkeytyivät yhteen luoden uudet puitteet koko sen jälkeen tapahtuneelle yhteiskunnalliselle, tekniselle ja tieteelliselle kehitykselle.^[3] Merkittävin uusi ajatus oli fossiilisen energian käyttöönotto ja höyrykone.^[3] Toinen tärkeä kehitysalue oli tekstiiliteollisuuden mekanisoiminen ja työn siirtyminen tehtaisiin palkkatyöksi.^[3] Kivihiilestä tehtiin koksia, jonka avulla Englanti kasvoi merkittäväksi raudan valmistajaksi.^[3] Jo ennen teollista kumousta oli rakennettu kanavia, mikä laajensi markkinoita.^[3] Markkinoiden laajentumiseen ja uusien ideoiden nopeaan leviämiseen vaikuttivat myös höyrykoneen käyttö jokilaivoissa ja ensimmäisen teollisen vallankumouksen lopulla alkanut rautateiden rakentaminen.^[3]

Britannialle oli kertynyt Napoleonin sotien päättyessä vuonna 1815 velkaa yli miljoona puntaa, ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna sitä oli yli 250 prosenttia. Britannia tasapainotti valtion budjetin ja ryhtyi noudattamaan politiikkaa, joka johtaisi talouden kasvamiseen, jotta velka pienenisi suhteessa talouden kokonaistuotantoon. Britannia onnistui ratkaisemaan velkaantuneisuuden, sillä teollistuminen toi talouden kasvuprosentit, jollaisia ei ollut nähty aikaisemmin.^[4][5]

Teollinen kumous muutti yhteiskunnan rakennetta, kun paljon väestöä siirtyi maataloudesta teollisuuden palvelukseen kaupunkeihin.^[2] Nopea teollinen kehitys synnytti teollisuustyöväenluokan ja suuria yhteiskunnallisia ongelmia, mikä johti työväenliikkeen muodostumiseen ja sosialististen aatteiden leviämiseen.^[6] 1800-luvun alussa Länsi-Euroopan bruttokansantuote asukasta kohden oli noin kaksinkertainen verrattuna Aasian ja Afrikan maihin, mutta 1800-luvun lopussa kuilu teollistuneiden ja teollistumisen ulkopuolelle jääneiden maiden välillä oli revennyt syväksi.^[7]

1. ↑ Harri Rinta-aho ym.: Historian tuulet 7, s. 45. Otava, 2004. ISBN 951-1-17967-5.
2. ↑ ^{a b c d} Schön, s. 48
3. ↑ ^{a b c d e f g} Schön, s. 55–56
4. ↑ Ukpublicspending.co (englanniksi)
5. ↑ Wallstreetdaily.com (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
6. ↑ Taskutietojätti, Gummeruksen yksiosainen tietosanakirja, s. 2199 työväenliike, Jyväskylä 1986, ISBN 951-20-2776-3
7. ↑ Schön, s. 51