Turun palo

Turun palo oli Turun kaupungin lähes kokonaan tuhonnut kaupunkipalo, joka tapahtui tiistaina 4. syyskuuta – keskiviikkona 5. syyskuuta 1827. Suomen ja Pohjoismaiden historian suurin kaupunkipalo tuhosi kolme neljäsosaa kaupungista ja jätti kodittomiksi 11 000 turkulaista. Palo tuhosi yhden Pohjoismaiden suurimmista keskiaikaisperäisistä kivikaupungeista.^[1]

Turku oli palon sattuessa Suomen suurin kaupunki, ja tulipalo oli Suomessa suuri kansallinen katastrofi. Palo sai alkunsa porvari Hellmanin talosta Aninkaistenmäellä vähän ennen yhdeksää illalla. Palo eteni nopeasti Pohjoisessa korttelissa, levisi Eteläkortteliin ja ylitti Aurajoen sytyttäen Kirkkokorttelin ennen puoltayötä. Vain yksi neljäsosa kaupungista, lähinnä kaupungin länsi- ja etelälaidoilla säilyi tulipalolta. Palo tuhosi kaupungin historiallisen keskustan mukaan lukien Turun tuomiokirkon ja Turun akatemiatalon, jotka säilyivät vain osittain. Verrattuna suuriin aineellisiin menetyksiin henkilövahingot olivat pienemmät, mutta palossa kuoli ja loukkaantui kuitenkin useita ihmisiä.

Turku on palanut historiansa aikana ainakin 31 kertaa, mutta vuoden 1827 palo on näistä tapahtumista tuhoisin ja vaikutuksiltaan pitkäaikaisin. Kolme pääsyytä Turun palon poikkeukselliselle tuhoisuudelle olivat syksyä edeltänyt kuiva kesä, joka kuivatti kaupungin puutalojen pärekatot, iltaan sattunut myrsky sekä se, että suuri osa kaupungin porvareista oli Tampereella markkinoilla, joten sammuttajia ei ollut tarpeeksi.^[2] Hannu Salmi on teoksessaan Tunteiden palo: Turku liekeissä 1827 (2022) esittänyt palon leviämisen syyksi kaupungin byrokratian. Zachris Topelius syyllisti aikanaan Maamme kirjassa palvelustyttöä, mutta se on perätön tieto, muistuttaa Salmi.^[3]

Palon jälkeisiä uudelleenrakentamistöitä johti kenraalikuvernööri Arseni Zakrevski. Hänen esityksestään senaatti nimitti arkkitehti Carl Ludvig Engelin laatimaan Turun uuden asemakaavan. Turun keskusta-alueen kaupunkirakenne perustuu edelleen Engelin laatimaan, 15. helmikuuta 1828 vahvistettuun asemakaavaan, joka on säännöllinen ruutukaava. Kaupungin keskustan suurimmat rakennukset Tuomiokirkko ja Akatemiatalo kunnostettiin, ja joitakin muitakin rakennuksia kuten Vanha Raatihuone sekä entinen sokeritehdas kunnostettiin vanhoille muureille. Pääosin kaupunki kuitenkin rakennettiin kokonaan uudestaan. Turun uusi ruutukaava vaikutti merkittävästi muiden Suomen kaupunkien asemakaavoitukseen.

1. ↑ Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet, s. 482. Gaudeamus, 2015.
2. ↑ Pihlava, Johanna: 700 vuoden historia puolessa tunnissa – Turku paloi, miehet markkinoilla Turun Sanomat. 28.8.2007. Viitattu 13.8.2008.
3. ↑ Leppänen, Päivi: Turku paloi poroksi päivälleen 195 vuotta sitten – syyllinen ei ollut mikään piika, vaan paloturvallisuudesta piittaamaton byrokratia Yle uutiset. 4.9.2022. Yle.