Unkarin kuningaskunta

Unkarin kuningaskunta Magyar Királyság
1000–1918
lippu vaakuna
Unkarin kuningaskunta vuonna 1914
Valtiomuoto	monarkia
Hallitsija	kuningas
Pääkaupunki	Esztergom (1000–1315) Temesvár (1315–1323) Buda (1323–1526)
Uskonnot	katolisuus
Historia
– unkarilaiset asuttivat Suuren alangon	876
– kuningaskunta syntyi	1000
– Unkari joutui Osmanien valtakunnan haltuun	1526
– osaksi Itävallan markkreivikuntaa	1669
– Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia syntyi	1867
– kuningaskunta lakkautettiin	1918
Edeltäjä	Suur-Määri
Seuraaja	Unkarin demokraattinen tasavalta
Infobox OK

Unkarin kuningaskunta (unk. Magyar Királyság) perustettiin vuonna 1000, kun vuonna 896 unkarilaisten valloittama alue tunnustettiin omaksi kuningaskunnakseen. Unkarin ensimmäinen hallitsija oli Tapani I Pyhä, joka kruunattiin 31. joulukuuta 1000. Keskiajalla kuningaskunta oli varteenotettava mahti Keski-Euroopassa. Siihen kuuluivat Unkarin ja Transilvanian lisäksi muun muassa Kroatia-Slavonia sekä nykyinen Slovakia.

Unkarin kuningaskunta hajosi Osmanien valtakunnan valloitettua Unkarin keskiosat 1500-luvulla. Maan länsi- ja pohjoisosat joutuivat Habsburgien valtaan, vaikka kuningaskunta säilyikin muodollisesti. Kun osmanit karkotettiin Unkarista 1600-luvulla, Itävallan keisarista tuli koko Unkarin hallitsija. Vuoden 1867 kompromississa syntyi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia, ja keisari Frans Joosef kruunattiin myös Unkarin kuninkaaksi.

Unkarin valtiomuoto vaihtui tasavallaksi vuonna 1918, mutta vuonna 1920 perustettiin uusi kuningaskunta. Kuningaskunta lakkautettiin lopullisesti vuonna 1946.