Vaalitapa

Osa artikkelisarjaa
Vaalit
Vaalitapa Condorcet D´Hondt Enemmistö Henkilö Hyväksyminen Kierros Lista / Suljettu lista Lohko Painotettu Schulze Siirtoääni Suhteellinen Suorat vaalit / Epäsuorat vaalit Täydennys
Vaalien tyypit Esivaali Moniäänestys Määräaikaiset vaalit Välivaalit Paikallisvaalit Yleiset vaalit Eduskuntavaalit Aluevaalit Kuntavaalit Presidentinvaalit Euroopan parlamentin vaalit
Alatyypit Puolue Äänestys Vaalitapa
Käsitteet Gerrymanderointi Kansalaisaloite Nimetön valitsija Paikkajako Vaalilaki Vaalikilpailu Vaalirauha Vaalisalaisuus Vaalitarkkailu Valitsijamies Vertausluku Tasauspaikka Äänestäjä Äänioikeus
Lisää aiheesta Kansanäänestys Vaalivilppi Vaalirikos Varjovaali
n k m

Vaalitapa on menetelmä, jonka avulla vaaleissa annetut äänet muutetaan edustuspaikoiksi. Vaalitapaan kuuluu vaalilistojen rakentuminen, äänten antamisen tapa, ääntenlaskumenetelmä ja voittajien määrittely.^[1] Käytetyllä vaalitavalla on suuri merkitys ehdokasasetteluun, vaalikampanjointiin, vaalin tulokseen, äänestysaktiivisuuteen, vaalien jälkeisiin poliittisiin voimasuhteisiin ja poliittiseen vakauteen, maan puoluerakenteeseen sekä hallintoelinten edustavuuteen paikallisesti, etnisesti sekä naisten kannalta.^[2]

Kaksi länsimaisissa demokratioissa yleisintä äänestystapaa ovat yhden voittajan enemmistövaalitapa, joka on yleinen etenkin Yhdysvalloissa, sekä monen voittajan suhteellinen vaalitapa, joka on yleinen etenkin Euroopassa. Enemmistövaalitavassa valitaan vain eniten ääniä saanut ehdokas, ja suhteellisessa vaalitavassa paikat jaetaan suhteessa puolueiden saamiin äänimääriin.^[3]

1. ↑ Amy 2000, s. 1.
2. ↑ Amy 2000, s. 2–7.
3. ↑ Amy 2000, s. 1–2.