Vaasa (suku)

Vaasa
Vaasa-suvun keskiaikainen vaakuna.
Vaasa-suvun kuninkaallinen vaakuna.
Alkuperä	Ruotsi
Varhaisin tieto	1355
Polveutuminen	Scherembeke-suku (luultavasti)
keskiaikainen rälssisuku
Kantaisä	Nils Kettilsson
Merkittävät jäsenet	Kustaa Vaasa Eerik XIV Juhana III Sigismund
Haarautuvat suvut	Gyllenhielm Vaasapori
Kartano	Vasa, Skepptuna, Ruotsi
† Sammunut Ruotsissa
Sammunut	1689
Viimeinen mies	Juhana II Kasimir, kuollut 1672
Viimeinen nainen	Kristiina, kuollut 1689
Infobox OK

Vaasa-suku (ruots. Vasa tai Vase^[1]) oli ruotsalainen aatelinen, sittemmin kuninkaallinen suku, joka hallitsi Ruotsia vuosina 1523–1654 ja Puolaa vuosina 1587–1668.

Suvun jäseniä esiintyi jo 1300-luvulla ja heitä oli keskiajalla myös Suomessa. Krister Niilonpoika Vaasa (k. 1442) toimi Viipurin linnanpäällikkönä vuodesta 1417 ja nimitettiin Ruotsin drotsiksi vuonna 1435. Hänen pojanpoikansa Kettil Kaarlenpoika Vaasa (k. 1465) toimi vuodesta 1459 Linköpingin piispana ja lyhyen aikaa ennen kuolemaansa Ruotsin valtionhoitajana. Kettil Kaarlenpoika Vaasan pojanpoika Eerik Juhananpoika Vaasa (kuningas Kustaa Vaasan isä) oli 1500-luvun alkupuolella Kastelholman linnanpäällikkönä ja sai surmansa Tukholman verilöylyssä. Suku nousi kuningassuvuksi Kustaa Vaasan tultua sisällissodan ja valtiopäivien suorittaman vaalin tuloksena Ruotsin kuninkaaksi.

Vaasa-suku sammui mieskannalta Puolan kuninkaaseen Juhana II Kasimiriin (k. 1672) ja naiskannalta kuningatar Kristiinaan (k. 1689). Vuonna 1809 syrjäytetyn kuningas Kustaa IV Aadolfin vanhin poika Kustaa (1799–1877), joka esitti maanpaossa ollessaan vaatimuksia Ruotsin kruunuun, käytti vuodesta 1829 Vaasan prinssin arvonimeä.^[1] Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa on Kustaa Vaasan jälkeläinen isoisoäitinsä Badenin prinsessa Viktorian kautta.

1. ↑ ^{a b} Otavan iso tietosanakirja, osa 9, palsta 705. Helsinki: Otava, 1965.