Back Verligting Afrikaans Aufklärung ALS የብርሃናት ክፍለ ዘመን Amharic Ilustración AN عصر التنوير Arabic عصر التنوير ARZ Ilustración AST Maarifçilik dövrü Azerbaijani آیدینلانما چاغی AZB Мәғрифәтселек дәүере Bashkir
| Osa artikkelisarjaa |
| Länsimaisen filosofian historia |
|---|
 |
| Länsimainen filosofia |
|
| Katso myös |
|
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.[1] Valistus alkoi 1600-luvun lopun Ranskassa, teki läpimurtonsa 1730-luvulla, saavutti huippukautensa 1760-luvulla ja 1770-luvun alussa ja alkoi sen jälkeen heiketä.[2] Valistus pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla.
Valistaa on vanhentunut sana, joka tarkoitti samaa kuin valaista.[3][4] Kun ihmisiä valistetaan, heille tarjotaan tiedon valoa.[5]
Liikkeen tunnettuja ensimmäisiä ajattelijoita olivat John Locke ja Thomas Hobbes, jotka kirjoittivat monia pakkovaltoja vastustavia kirjoituksia jo 1600-luvulla. Heidän yhteiskuntasopimukselliset teoriansa sekä ihmiskäsityksensä eivät kuitenkaan olleet tyypillisiä sille, mitä useimmiten pidetään valistusaikana. Valistusajan viimeiseen aaltoon kuuluivat muun muassa ajattelijat Voltaire, Immanuel Kant, Anders Chydenius, Adam Smith, Thomas Jefferson, Jeremy Bentham ja Johann Wolfgang von Goethe.
Valistusajattelijat korostivat järkeä mystiikan edellä, tiedettä ja uudistuksia uskomusten ja konservatismin sijaan, markkinatalouden merkantilismin edelle ja ihmisoikeudet valtion mielivallan edelle. Poikkeuksen teki lähinnä vain Jean-Jacques Rousseau, joka hänkin kuitenkin kannatti demokratiaa. Valistusajattelijat vaativat tasa-arvoa lain edessä säätyerioikeuksien sijaan.
Liberalismi syntyi valistusaikana, ja muun muassa Locke, Kant, Chydenius, Smith, Voltaire, Jefferson ja David Hume tunnetaan sen isinä. Liike tarjosi myös puitteet Amerikan ja Ranskan vallankumouksille sekä kapitalismin nousulle. Aikakauden taidetta määrittivät barokki- ja galanttimusiikkityylit sekä uusklassinen arkkitehtuuri.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Zetterberg 2006, s. 602–606
- ↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 21.1.2024.
- ↑ valistaa - Suomen etymologinen sanakirja valistaa - Suomen etymologinen sanakirja. Viitattu 21.1.2024.
- ↑ Valistus on viritetty Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 21.1.2024.
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search