Back حديد زهر Arabic Fundición de fierro AST Çuqun Azerbaijani Чыгун Byelorussian Чыгун BE-X-OLD Чугун Bulgarian Potin Breton Liveno gvožđe BS Ferro colat Catalan Litina Czech
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
rautaseosten faaseja
- Austeniitti (γ-rauta; pkk-hila)
- Bainiitti
- Martensiitti
- Sementiitti (rautakarbidi; Fe3C)
- α-ferriitti syntyy austeniitista ( tkk-hila)
- δ-ferriitti jähmettyy sulasta ( tkk-hila)
- Perliitti (eutektikumi α + Fe3C)
- Hiiliteräs (max 2,1 % hiiltä)
- Ruostumaton teräs (sis. kromia vähintään 10,5 %)
- HSLA-teräs (korkea lujuus, niukka seostus)
- Työkaluteräkset (suuri lujuus; karkaistuja)
Muut rautapohjaiset seokset
- Valurauta (>2,1 % hiiltä)
- Kankirauta (alh. hiilipitoisuus)
Valurauta on seostettua rautaa, jossa hiilipitoisuus on suurempi kuin teräksessä. Yli 2,11 % hiiltä sisältävät seokset ovat valurautaa,[1] ja sitä vähemmän hiiltä sisältävät ovat niukkahiilisiä (alle 0,25 % C), keskihiilisiä (0,25–0,60 % C) tai runsashiilisiä (0,60–2,11 % C) teräksiä.[2]
- ↑ Veikko Lindoos: ”Valuraudat”, Uudistettu Miekk'ojan Metallioppi, s. 519. Otava, 1986. ISBN 951-666-216-1.
- ↑ Veikko Lindoos: Uudistettu Miekk'ojan Metallioppi, s. 381. Otava, 1986. ISBN 951-666-216-1.
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search