Venus (mytologia)

Venus oli tärkeä roomalainen jumalatar, joka yhdistettiin rakkauteen ja kauneuteen. Alun perin Venus oli kuitenkin kasvillisuuden jumalatar sekä viinitarhojen ja puutarhojen suojelija. Myöhemmin hänestä tuli kreikkalaisen kulttuurin vaikutuksesta roomalainen vastine Afroditelle, ja Venukseen liitettiin Afroditen piirteitä. Venus myös esitettiin kuvataiteissa samoin kuin Afrodite.^[1]

Venusta pidettiin Rooman legendaarisen perustajan Aineiaan (lat. Aeneas) kautta roomalaisten esiäitinä ja hän oli merkittävässä roolissa monissa Rooman uskonnollisissa juhlissa ja myyteissä. Julius Caesar piti Venusta sukunsa kantaäitinä nimellä Venus Genetrix, ja rakennutti jumalattarelle temppelin Caesarin forumille.^[2] Venuksen mukaan on nimetty planeetta Venus.

Eräs Venuksen palvonnan keskeinen temppeli sijaitsi Eryksissä Sisiliassa. Nyt samassa paikassa säilytetään Bella de' sette veli (Seitsenhuntuinen kaunotar) -nimistä madonnankuvaa, jolle vietetään juhlaa 15. päivä elokuuta. Juhlan aikana hunnut riisutaan ja madonnankuva eli Neitsyt Marian kuva nostetaan nähtäväksi yleisölle.^[3]

1. ↑ Lindemans, Micha F.: Venus Encyclopedia Mythica Online. Encyclopedia Mythica. Arkistoitu 16.6.2010. Viitattu 10.8.2010. englanti
2. ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja, s. 621. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
3. ↑ Tallqvist, Knut: Madonnan esihistoria, s. 42–43. Helsinki: Otava, 1920.