Rock

Rockyhtyeen soittimet ovat tyypillisesti rytmikitara, soolokitara, bassokitara ja rummut. The Rolling Stones esiíntymässä vuonna 2015.
Rock
Alkuperä kantrimusiikki, rhythm and blues
Alkuperämaa Yhdysvallat
Kehittymisen
ajankohta
1950-luku
Tyypillisiä
soittimia
sähkökitara, bassokitara, rummut, joskus mm. kosketinsoitin
Kehittyneitä
tyylilajeja /
suuntauksia
aikuisrock, electronic rock, folk rock, garage rock, glam rock, goottirock, grunge, hardcore, hard rock, indie rock, industrial, instrumentaalirock, metallimusiikki, poprock, post-rock, progressiivinen rock, punk, psykedeelinen rock, rap rock, rock and roll, rockabilly, suomirock, vaihtoehtorock

Rock eli rokki on Yhdysvalloissa 1950-luvulla syntynyt populaarimusiikin tyyli, joka jakautuu useisiin alalajeihin. Rockmusiikin keskeisimpiin soittimiin kuuluvat rummut, sähköbasso ja erityisesti sähkökitara. Englannin kielen sana rock on lyhennys sanasta rock and roll, joka on rockin ensimmäisen suuntauksen nimitys. Rock on muun keskeinen osa länsimaista nuorisokulttuuria ja populaarikulttuuria. Nuorisomusiikista rock on muuttunut osaksi yleistä populaarimusiikin jatkumoa.[1][2]

Rock and roll -kappaleille oli ominaista nopeatempoinen soittotyyli sekä korostettu rytmi toisella ja neljännellä iskulla (engl. backbeat). Suuntauksen ensimmäisiä tähtiä olivat muun muassa kitaristi Chuck Berry ja rock and rollin kuninkaaksi nimetty Elvis Presley. Rock and roll oli ensimmäinen afroamerikkalaisen musiikkiperinteen jatkumo, jonka nuori valkoinen väestönosa omaksui. Rock oli kapinaa vanhempaa sukupolvea kohtaan, mutta laimeni 1950-luvun lopulla valtavirtaiseksi popmusiikiksi. 1960-luvulla rock kehittyi Britanniassa, jossa The Rolling Stonesin kaltaiset yhtyeet innoittuivat amerikkalaisesta juurimusiikista, etenkin bluesista ja rhythm and bluesista. Vuosikymmenen vaikutusvaltaisimmaksi yhtyeeksi nousi The Beatles, joka muuttui uransa aikana popyhtyeestä musiikillisten kokeilujen tekijäksi. Yhdysvalloissa toinen merkittävä vaikuttaja oli folkmusiikki ja Bob Dylanin kantaaottavat sanoitukset.[2]

1960-luvun lopulla Jimi Hendrix uudisti sähkökitaran soittoa. The Doors ja muut psykedeeliset yhtyeet tekivät kokeilevaa rockia. Rockin taiteellinen kehitys johti progressiivisten rockyhtyeiden kuten Pink Floydin syntyyn. Yhdysvalloissa folk jatkui laulaja-lauluntekijäsuuntauksena. 1970-luvun alussa syntyi Black Sabbathin kaltaisten yhtyeiden edustama heavy metal ja vuosikymmenen lopulla nousi särmikäs ja yhteiskuntakriittinen punkrock. 1980-luvulla heavy rock kehittyi metallimusiikiksi. 1990-luvun rockille oli ominaista musiikillinen moninaisuus. Yhdysvalloissa Nirvana nosti vaihtoehtorockin suosioon ja brittirock koki uuden nousun. Rockin eri suuntaukset olivat saaneet vaikutteita muun muassa soulista, funkista, reggaesta ja elektronisesta musiikista, 1990-luvulla myös maailmanmusiikista ja rapista.[2] 2000-luvun alun jälkeen rockin kaupallisen suosion huippu alkoi olla ohi.[3][4]

Suomessa Hurriganes edusti 1970-luvulla suosittua englanninkielistä rock and rollia. Suomenkielinen rock kehittyi Hectorin, Juice Leskisen ja Tuomari Nurmion kaltaisten sanoittajien myötä. Punk ja uusi aalto toivat esiin muun muassa Eppu Normaalin, josta tuli 1980-luvulla suosittu useiden muiden suomirock-yhtyeiden tavoin. Uuden vuosituhannen alussa useat suomalaiset rock- ja metalliyhtyeet saivat myös kansainvälistä suosiota.[2]

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Niklander ei löytynyt
  2. a b c d Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Facta ei löytynyt
  3. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Casal ei löytynyt
  4. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä rose ei löytynyt

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search