Geostatistiikka[1][2] (ruots. geostatistik[1], engl. Geostatistics[1][3], ransk. Géostatistique[3]) on tilastotieteeseen kuuluva, alkujaan kaivosteollisuudessa malminarviointiin kehitetty[4], ja pitkälle kehittynyt tilastollinen analysointimenetelmä, jolla mahdollistetaan avaruudellisesti (myös aika-avaruus) levittäytyneen otoksen hyödyntämistä tilastollisessa analyysissä. Geostatistiikan sovellusalueita ovat esimerkiksi kaivosteollisuus[4], öljygeologia[5], maaperätiede[6][7], hydrologia[7], geohydrologia[8][6], meteorologia[6], geokemia[7], maantiede[7], metsänhoito[6], ekologia[7], populaatiogenetiikka[6] ja maanviljely[7]. Se tarvitsee pohjakseen paikkatietojärjestelmän ja tutkittavilla suureilla on oltava merkittävä spatiaalinen autokorrelaatio, jotta tilaan levittäytyneen suureen sijaintitietoa voidaan hyödyntää tehokkaasti.[9][10]
Analyysitekniikan matemaattisen pohjan kehitti ranskalainen geologi ja matemaatikko Georges Matheron tutustuttuaan Danie G. Krigen työhön ja julkaistuihin papereihin Witwatersrandin yliopistossa 1950-luvun alussa. Krige toimi 1940-luvulla Etelä-Afrikassa kultakentillä kaivosinsinöörinä yrittäen parantaa kultamalmin määrän arviointitapoja. Geostatistisen menetelmän kehitystyö alkoi 1950-luvun alussa. Kehitystyön jatkuvuus turvattiin liittämällä se keskuksen Centre de Morphologie Mathématique Fontainebleau'n tieteelliseen ohjelmaan.[4][9]
<ref>
-elementti; viitettä yso
ei löytynyt
<ref>
-elementti; viitettä jh1
ei löytynyt
<ref>
-elementti; viitettä id
ei löytynyt
<ref>
-elementti; viitettä a
ei löytynyt
<ref>
-elementti; viitettä mh
ei löytynyt
<ref>
-elementti; viitettä rb2
ei löytynyt
<ref>
-elementti; viitettä th
ei löytynyt
<ref>
-elementti; viitettä rb
ei löytynyt
<ref>
-elementti; viitettä ci1
ei löytynyt
<ref>
-elementti; viitettä th1
ei löytynyt
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search