Heimosodat

Heimosodat
Osa Venäjän sisällissotaa
Päivämäärä: 1918–1920 ja 1921–1922 Paikka: Viro, Itä-Karjala, Petsamo, Inkerinmaa Casus belli: heimoaate, antibolševismi, Suur-Suomi-aate Lopputulos: Viron vapaussota päättyi Viron voittoon bolševikkien valta Aunuksessa vahvistui bolševikit kukistivat inkeriläisten kansannousun ja itäkarjalaisten kansannousun Suomeen siirtyi vajaa 20 000 itäkarjalaista
Osapuolet
Suomalaiset1 ja itäkarjalaiset sissijoukot1	Neuvosto-Venäjä1  Britannia1
Komentajat
Hans Kalm Martin Wetzer Kurt Wallenius Toivo Kuisma Georg Elfvengren Ukki Väinämöinen Gunnar von Hertzen Jalmari Takkinen	Lev Trotski Oskari Tokoi
1Nämä osapuolet olivat vastakkain vain Karjalassa käydyissä taisteluissa.

Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922. Suomen valtio ei virallisesti ollut retkien osapuoli, mutta vapaaehtoisia oli sodissa mukana yhteensä noin 9 000. Monella heistä motiivina oli heimoaate, antibolševismi, Suur-Suomi-aate tai vain puhdas seikkailunhalu. Heimosodissa kuoli noin 660 suomalaista.^[1]

Sotien aikana Suomeen liittyi alueita, mutta vain Viron vapaussota oli tuloksellinen. Vienan ja Aunuksen heimosotien aikana vuosina 1918 ja 1919 Repolan ja Porajärven pitäjät liittyivät Suomeen ja inkeriläisten kansannousun yhteydessä Kirjasalon tasavalta oli hetken inkeriläisten hallussa. Sodat loppuivat Tarton rauhaan vuonna 1920 lukuun ottamatta itäkarjalaisten kansannousua, johon osallistui myös suomalaisia vapaaehtoisia.

Sotien jälkeen Suomeen pakeni itäkarjalaisia ja inkeriläisiä yhteensä vajaa 20 000.^[2] Tämän vaikutuksesta muodostettiin Akateeminen Karjala-seura maanpuolustus- ja heimohengen ylläpitämiseksi, itäkarjalaisten auttamiseksi ja Suur-Suomi-aatteen säilyttämiseksi. Itä-Karjalan kysymys hiersi Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä 1920-luvun alkupuolella.

1. ↑ Westerlund, Lars: Sotasurmaprojekti ja sukututkimus. Genos, 1999, nro 70, s. 145–152. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.12.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
2. ↑ Nygård, Toivo: Itä-Karjalasta Suomeen 1917–1922 tulleet pakolaiset. Genos, 1996, nro 67, s. 2–11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.12.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)