Hiiliviljely tarkoittaa erilaisia viljelystoimenpiteitä, jotka vähentävät maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäävät hiilen varastoitumista maaperään. Maaperän hiilensidonta on prosessi, jossa kasvien ilmakehästä yhteyttämällä poistama hiilidioksidi muuttuu kasviaineksekseen sitoutuneeksi hiileksi, siirtyy maaperään ja muuttuu maaperän orgaaniseksi aineeksi.[1] Maaperän orgaanisen aineksen lisääminen kuuluu keskeisesti kestävään maaperän hoitoon, joka pyrkii samanaikaisesti ylläpitämään tai edistämään maaperän toiminnan eri osa-alueita.[2] Maaperän hoitaminen on monihyötyistä, sillä hyväkuntoinen maaperä voi hillitä ilmastonmuutosta, parantaa peltojen tuottavuutta ja sopeutumiskykyä vaihteleviin olosuhteisiin, edistää luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ravinnekuormituksia Itämereen ja sisävesiin parantamalla veden ja ravinteiden pidättymistä.[3]
Suomessa hiiliviljely on noussut esiin luontopohjaisena ratkaisuna ilmastonmuutoksen hillintään erityisesti Baltic Sea Action Groupin aloittaman Carbon Action -hankkeen eli Hiilipilotin myötä.[4][5] Vuonna 2017 alkaneessa pilottihankkeessa on mukana sata suomalaista viljelijää, jotka toteuttavat hiiliviljelyä tiloillaan. Hiiliviljelylle vaihtoehtoisia hiilidioksidin poistoon tähtääviä ilmastonmuokkaustoimia ovat hiilidioksidin talteenotto ja varastointi; kasviplanktonien kasvun kiihdyttäminen valtameriä lannoittamalla; ja hiilidioksidia sitovien kivilajien, kuten basaltin murskaaminen ja levittäminen.
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search