Ilmaherruus

Ilmaherruus on tilanne, jossa keskenään taistelevista osapuolista toisella on hallinnassaan taistelualueen ilmatila. Nykyaikaisessa sodankäynnissä tämän asian merkitys on korostunut, sillä yksikin hävittäjälentokone voi ohjuksillaan aiheuttaa viholliselle suurta tuhoa.

Sanonnan mukaan joka hallitsee taivasta, hallitsee taistelukenttää. Ilmaherruus muodostaa mielenkiintoisen kysymyksen mekanisoitujen ja panssaroitujen maajoukkojen merkityksestä nykypäivänä yleensä. Vihollisen hallitessa taistelukentän ilmatilaa, sen on varsin helppo tuhota suotuisissa olosuhteissa vastapuolen taistelupanssarivaunuja ilmasta käsin. Päinvastaisessa tilanteessa voidaan kysyä, mihin omia taistelupanssarivaunuja enää tarvitaan, jos saavutettua ilmaherruutta hyödyntämällä voidaan vihollinen lamauttaa ilman maajoukkojakin.^[1]

Ilmaherruuteen liittyy teknisesti ylivoimaisten lentokoneiden kehittäminen ja valmistus. Tällaista huipputeknologiaa ei välttämättä myydä tai välitetä edes liittolaisille. F-22 Raptor on esimerkki nykyaikaisesta yhdysvaltalaisesta ilmaherruushävittäjästä. Teknisesti kunnianhimoisten tavotteiden seurauksena kyseinen projekti on tullut äärimmäisen kalliiksi.

Ilmaherruus on mahdollisesti kallein tapa voittaa sota. Esimerkiksi Venäjän–Georgian sota vuonna 2008 käytiin kustannustehokkaasti 1970-luvun maakalustolla.

1. ↑ Lewis Page: Demise of British tank industry foretold admitted The Register. 30.12.2008. Viitattu 2.6.2009. (englanniksi)