Kehitysapu

Kehitysapu eli kehitysyhteistyö on julkisista varoista annettavaa tukea tai lainaa, jonka tarkoituksena on edistää taloudellista kehitystä ja hyvinvointia kehitysmaissa.^[1] Erona kriisiapuun tai humanitaariseen apuun on se, että kehitysavulla pyritään parantamaan avunsaajamaan olosuhteita pitkällä aikavälillä, kun taas kriisiapu lievittää hetkellistä hätää. Avun muotoja ovat esimerkiksi infrastruktuurin (tiet, rakennukset, vedenjakelujärjestelmä, sähkö, viestintäyhteydet), peruspalveluiden (koulutus ja terveydenhuolto) sekä paikallishallinnon tukeminen ohjelmilla tai projekteilla. Myös humanitaarinen apu esimerkiksi konfliktin, epidemian tai luonnonkatastrofin aiheuttamassa hätätilanteessa on yksi kehitysavun muoto.^[2]

Kehitystä on määritelty ainakin talouskasvun, hyvinvoinnin, toimintamahdollisuuksien ja köyhyyden vähenemisen käsitteillä. Kehitysyhteistyön päätavoite on äärimmäisen köyhyyden kitkeminen.^[3] Samalla ajetaan useita muita päämääriä: vahvistetaan tasa-arvoa, ehkäistään konflikteja ja suojellaan ympäristöä. Parhaimmillaan kehitysyhteistyöllä voidaan luoda tehokkaita käytäntöjä ja toimintatapoja, joiden hyödyt moninkertaistuvat hallitusten jatkaessa niiden noudattamista. Kehitysyhteistyö ei rajoitu pelkkään rahoittamiseen: se on aina myös osaamisen jakamista ja poliittista dialogia. Silloinkin kun rahaa kanavoidaan kehitysmaan oman budjetin kautta, avunantajatahon asiantuntijat tukevat budjetin laatimista ja seuraavat sen toteutumista paikan päällä.

Kehitysyhteistyötä tekevät monet erilaiset toimijat aina valtioista kansainvälisiin kehityspankkeihin, YK-järjestöihin ja kansalaisjärjestöihin. Monien kansalaisjärjestöjen arvopohja on kristillinen.^[4] Myös osan Suomen ulkoministeriön tukea saavien kumppanuusjärjestöjen tausta on kristillinen (esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura)^[5], mutta ulkoministeriö ei myönnä tukea uskonnolliseen toimintaan tai lähetystyöhön^[6]. Kehitysyhteistyö on muuttunut sen alkuajoista huomattavasti, ja se on paljon muutakin kuin kaivojen ja koulujen rakentamista. Yhteistyöllä tuetaan esimerkiksi paikallista yrittäjyyttä, uusiutuvaa energiatuotantoa, korruption vastaisia toimia ja tietoyhteiskunnan rakentamista.^[7]

1. ↑ Kehitysapu 16.6.2016. Suomen YK-liitto. Arkistoitu 25.4.2016. Viitattu 30.4.2016.
2. ↑ Wistuba, Valia: Mitä kehitysyhteistyö on ja mihin sitä tarvitaan? Maailmantalous.net. 25.2.2011. Arkistoitu 28.9.2015. Viitattu 30.7.2015.
3. ↑ Eskelinen, Teppo: Filosofit kehityksen jäljillä. Kehitys-Utveckling, 2009, nro 3, s. 18.
4. ↑ Virtanen, Juha Aleksi: Symboliymmärrys ja kehitysyhteistyön merkitys sansibarilaisen nuoren kokemana, s. 18. Tampere: Tampereen yliopisto, 2008. ISBN 978-951-44-7403-3. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 26.9.2013). (Arkistoitu – Internet Archive)
5. ↑ Tuki kumppanuusjärjestöille 22.7.2013 (päivitetty). Ulkoasiainministeriö. Arkistoitu 28.9.2013. Viitattu 26.9.2013.
6. ↑ Kehitysministeri Hautala: Järjestöjen kehitysyhteistyö ja uskonnollinen toiminta erotettu toisistaan Yle Uutiset. Viitattu 12.9.2018.
7. ↑ Maailma muuttuu – muuttuuko kehitysyhteistyö? | Kepa Kepa.fi. Arkistoitu 12.9.2018. Viitattu 12.9.2018.