Kivihiilihuippu

Kivihiilihuippu on hetki, jolloin kivihiilituotannon maksimi saavutetaan ja jonka jälkeen tuotanto alkaa väistämättä vähentyä. Kivihiilihuippu perustuu M. King Hubbertin vuonna 1956 kehittämään Hubbertin teoriaan, ja sitä voidaan kuvata ja ennustaa Hubbertin käyrän avulla. Täytyy huomioida, että kivihiilihuippu ei tarkoita kivihiilen loppumista vaan kivihiilituotantomaksimin saavuttamista, jonka jälkeen kivihiiltä ei kyetä tuottamaan enää yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Kivihiilen tuotanto poikkeaa maakaasun ja maaöljyn tuotannosta, sillä kivihiili on kaivettava kivilaji. Tämän ansiosta kivihiilen tuotannossa ei tarvitse huolehtia lähteen sisäisestä paineesta. Kivihiilen energiasisältö vaihtelee paljon enemmän kuin maaöljyn. Ruskohiili on vähiten, antrasiitti eniten energiaa sisältävä kivihiilen laji. Kivihiilikaivoksissa on tapana kaivaa laadukkain kivihiili ensin. Tämän seurauksena siirryttäessä ruskohiilen hyödyntämiseen kivihiilen tuotanto voi kasvaa tonnimääräisesti, mutta tuotetun kivihiilen kokonaisenergiasisältö samaan aikaan laskea. Richard Heinbergin mukaan Yhdysvaltain kivihiilen tuotanto kasvaa yhä, mutta tuotetun kivihiilen yhteenlaskettu energiamäärä on laskenut vuodesta 1998.^[1]

1. ↑ http://www.richardheinberg.com/museletter/194