Molnija-kiertorata

Molnija-kiertorata on eräs eksentrinen kiertorata. Se nimettiin Neuvostoliiton Molnija-tietoliikennesatelliittien mukaan, jotka käyttävät edelleen tätä rataa.

Molnija-kiertoradalla satelliitti lentää 63,4 asteen inklinaation omaavalla hyvin elliptisellä radalla^[1]. Satelliitin perigeum on suhteellisen matalalla (muutama sata km) ja apogeum on korkealla (yli 20 000 km). Satelliitin kiertoaika radalla on yleensä noin 12 tuntia, jolloin se on noin 11 tuntia ajastaan käytettävissä pohjoiselta pallonpuoliskolta tarkasteltuna^[1].

Molnija-kiertorata on edullisin tietoliikennesatelliitin rata Venäjälle, joka on kovin pohjoisessa ajatellen geostationaarisen radan tietoliikennesatelliittien käyttöä. Jatkuvan kattavuuden toteuttamiseksi tarvitaan kolme satelliittia. Vastaava rata voitaisiin toteuttaa myös eteläiselle pallonpuoliskolle, mutta näin ei ole tehty.

Maailman ilmatieteen järjestö suunnittelee sääsatelliittijärjestelmää, jonka satelliitit kiertäisivät molnija-kiertoradalla. Sääsatelliitin kiertoaika olisi 16 tuntia, jolloin tarvittaisiin kaksi satelliittia pohjoisen/eteläisen pallonpuoliskon korkeiden leveysasteiden ympärivuorokautiseen tarkkailemiseen.^[2]

Molnija-kiertorata ei sovellu miehitettyihin lentoihin, koska sillä lentävä alus läpäisee Van Allenin vyöhykkeen ja säteilyannos olisi liian suuri ihmisen kestettäväksi.

1. ↑ ^{a b} Visual satellite observing FAQ – Chapter 4 What are the different kinds of satellite orbits? satobs.org – Visual Satellite Observer's Home Page. helmikuu 1998.
2. ↑ Report on molniya orbits 17. kesäkuuta 2004. Maailman ilmatieteellinen järjestö.