Ominaiskiertokyky [α] on optisesti aktiivisen yhdisteen ominaisuus kiertää tasopolarisoidun valon värähtelysuuntaa. Ominaiskiertokyky riippuu yhdisteen konsentraatiosta liuoksessa, liuottimesta, lämpötilasta ja mittauslämpötilasta. Ominaiskiertokykyä voidaan käyttää hyväksi määritettäessä aineen enantioylimäärää. Ominaiskiertokyky ilmoitetaan tyypillisesti yksiköttömänä suureena. Mikäli optisesti aktiivisen yhdisteen enantiomeeri kääntää tasopolarisoidun valon värähtelysuuntaa myötäpäivään on ominaiskiertokyvyn merkki positiivinen, ja jos kiertosuunta on vastapäivään, merkki on negatiivinen. Saman yhdisteen eri enantiomeerien ominaiskiertokyvyn merkki on eri, mutta itseisarvo yhtäsuuri. Raseemisen seoksen ominaiskiertokyky on 0.[1][2][3][4][5]
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search