Piilomuuttujateoriat ovat fysikaalisia teorioita, joiden mukaan fysikaalisen systeemin kvanttitila, sellaisena kuin se kvanttimekaniikassa esitetään, ei kuvaa systeemiä täydellisesti. Toisin sanoen piilomuuttujateorioiden kannattajien mukaan kvanttimekaniikka on lopulta epätäydellinen, ja täydellisen teorian tulisi kuvata kaikkea systeemin käyttäytymistä ja välttää täten kvanttimekaniikalle ominainen indeterminismi. Tiettyjen mittausten epätarkkuus on kvanttimekaniikan vallitseville tulkinnoille ominainen piirre, ja mittaustarkkuuden rajan osoittaa kvantitatiivisesti Heisenbergin epätarkkuusperiaate.
Piilomuuttujateorioiden kuuluisin puolestapuhuja oli Albert Einstein, joka esitti vastaväitteitä kvanttimekaniikan perustavalle todennäköisyysluonteelle[1] ja ilmaisi ajatuksensa tunnetulla lauseella: "Olen vakuuttunut siitä, että Jumala ei heitä arpaa."[2] Einstein, Podolsky ja Rosen väittivät, että kvanttimekaniikkaan oli lisättävä "todellisuuden elementit", toisin sanoen piilomuuttujat, jotta lomittumiset voitaisiin selittää ilman kaukovaikutuksia.[3] Myöhemmin Bellin teoreema osoitti, että tietyn tyyppiset lokaalit piilomuuttujateoriat ovat mahdottomia, tai tapahtumien on kehityttävä epälokaalisti. Muuan kuuluisa ei-lokaali teoria on de Broglien-Bohmin teoria.
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search