Suojeluskunta

Suojeluskuntajärjestö
Skyddskår
Toiminnassa 1918–1944
Valtio Suomi
Rooli kansalaisjärjestö
vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö
kansalliskaarti
Koko 150 000 (jäseniä historian aikana)
Marssi Vapaussoturin valloituslaulu
Vuosipäivät 16. toukokuuta
Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917.
Nummen suojeluskunta 1930-luvulla.

Suojeluskuntajärjestö (ruots. Skyddskår) oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.[1] Ensimmäiset suojeluskunnat perustettiin syksyllä 1917 yksityisten aloitteesta, mutta ne eivät olleet rakenteeltaan ja jäsenistöltään tai muutenkaan samanlaisia kuin vuosien 1918–1944 Suojeluskuntajärjestön suojeluskunnat. Vaikka ne alkujaan perustettiin yksityisinä kansalaisjärjestöinä, vuonna 1918 Suojelus­kunta­järjestön organisaatio ja tehtävät vahvistettiin erityisellä asetuksella ja vuonna 1927 lailla.[2]

Suojeluskuntien historian aikana niihin ehti kuulua 150 000 jäsentä. Tuona aikana se oli selvästi Suomen suurin kansalaisjärjestö. Vuositasolla jäseniä oli keskimäärin 90 000. Suurimmillaan Suojeluskuntajärjestö oli vuonna 1941, jolloin sillä oli vajaat 127 000 jäsentä. Pienimmillään se oli vuoden 1918 lopussa, jolloin sillä oli 39 000 jäsentä.[3] Vuosien 1918–1944 suojeluskuntalaisista oli esimerkiksi vuoden 1918 sodan veteraaneja vain 12 prosenttia. Enimmillään Suojeluskuntajärjestöön kuului 672 suojeluskuntaa 22 suojeluskuntapiirissä.

Järjestön ensisijaisena tehtävänä oli Suomen turvaaminen ulkoiselta uhalta. Lisäksi sillä oli Suomen sisäisiä tehtäviä, kuten virka-avun anto ja laillisen järjestysvallan turvaaminen. Se toimi tärkeänä runkona reserviläistoiminnalle ylläpitäessään rauhan aikana reservin koulutusta.

Suojeluskuntajärjestö syntyi suomalaisista lähtökohdista, eikä sillä ollut ulkomaista esikuvaa. Yhteneväisyyksiä voi toki nähdä saman ajan eri maiden kansalliskaarteissa. Lähin verrattavissa oleva organisaatio on kuitenkin Viron Kaitseliit (Suojeluliitto), josta voidaan käyttää myös nimitystä ”Viron suojeluskunta”.

  1. Anne Wacklin: Suojeluskunnat ja Lotta Svärd syksyllä 1944 (Tiivistelmä – Abstract) jyx.jyu.fi. Viitattu 14.12.2017.
  2. Anne Wacklin: Suojeluskunnat ja Lotta Svärd syksyllä 1944 jyx.jyu.fi. Viitattu 14.12.2017.
  3. Jussila, Hentilä, Nevakivi 2009: 143.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search