Teollisuusvakoilu

Tämä artikkeli tai sen osa saattaa sisältää uutta tutkimusta tai vahvistamattomia väitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lisätietoja saattaa olla keskustelusivulla.

Teollisuusvakoilu on vakoilun eli laittomien keinojen käyttämistä kohteen, tavallisesti valtion, tärkeään teollisuuteen liittyvien tietojen hankintaan.

Totalitaarisissa maissa, joissa merkittävä osuus puolustusvälinetuotannossa tapahtuu pääasiassa samassa valtiossa ja missä kaupankäynti suuntautuu pääasiassa liittolaisille, on salassa pidettävän tiedon piiri laajempi kuin maissa, joissa talous perustuu laajemmin verkottumiseen ja vapaisiin sopimussuhteisiin, jolloin tieto on hankittavissa laillisesti ja avoimesti messuilla esimerkiksi alihankkijoilta tai osatoimittajilta.

Joskus teollisuusvakoiluun sisältyy pelkkä kilpailijoiden tai vastustajavaltioiden tuotantomäärien seuranta niiden kaupallisen menestymisen tai sotilaallisen suorituskyvyn arvioimiseksi. Esimerkiksi autoteollisuudessa kilpailijoiden tuotantomäärät voidaan selvittää autossa tarvittavien avainkomponenttien valmistusmääristä, jotka saadaan alihankkijalta. Mikäli tieto on saatu luvallisesti alihankkijalta eikä esimerkiksi salassapitosopimuksen vastaisesti luvattomin keinoin, ei kyse ole teollisuusvakoilusta, vaikkakin se voi olla alihankkijan sopimusrikkomus päämiestä kohtaan kilpailijan hyväksi. Saksassa merkittävä teollisuusvakoilutapaus liittyi alihankintaverkostoihin, missä autoteollisuuskonserni Volkswagen selvitytti luvattomasti toisen autoteollisuuskonserni Opelin alihankkijaverkoston kaupallisine ehtoineen saaden näin kilpailukykyä ostotoiminnassa.