Uusittavuus (engl. reproducibility) tarkoittaa tieteellisen tutkimuksen toistamista siten että toinen tutkija voi saada alkuperäistä tutkimusta noudattamalla täsmälleen samat tutkimustulokset. Uusittavissa olevan tutkimuksen datan tulee olla sellaista että se on saatavilla[1][2]. Uusittavuutta heikentää luottamuksellinen, yksityisomistuksessa oleva data[3]. Uusittavuus koskee samasta aineistosta saatavia tutkimustuloksia. Tutkimuksen toistamista sen peruslöydösten vahvistamiseksi eri aineistolla kutsutaan replikoinniksi.[4]
Ei-uusittavuus koskee erityisesti biolääketiedettä. Yksi ei-uusittavien tutkimusten syy on vilpillisyys, mihin kannustaa tutkijan tarve julkaista korkean vaikuttavuuskertoimen julkaisussa.[5] Muita syitä ovat koeasetelman suunnittelun virheet sekä tilastollisen analyysin virheet.[6][7]
Tutkimukset jotka eivät ole uusittavissa koituvat kalliiksi. Tutkimukset jotka eivät ole uusittavissa maksavat erään arvion mukaan yhdysvaltalaisille tutkijoille 28 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuodessa. Kustannukset johtuvat siitä että ei-uusittavuus aiheuttaa suurta tehottomuutta tieteellisessä tutkimustyössä.[8] Tutkijat seuraavat vääriä johtolankoja.[9]
Kesällä 2016 suoritetun kyselyn perusteella tiede on kärsinyt uusittavuuskriisistä, kun tutkijat eivät ole kyenneet uusimaan kollegoidensa kokeiden tuloksia. Yli 70 prosenttia tutkijoista on yrittänyt uusia kollegansa kokeen siinä onnistumatta. Nature-julkaisu on sittemmin edellyttänyt julkaistavilta tutkimuksilta huomion kiinnittämistä siihen miten joku muu voisi uusia kokeen.[10]
Alankomaiden tiedeakatemian mukaan uusittavuudesta pitäisi tehdä normaali osa empiirisiä tieteitä.[11][12] Myös Yhdysvaltojen tiedeakatemia[13] ja Brittiläinen psykologiyhteisö[14] ovat kiinnittäneet huomiota uusittavuuteen.
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search