Aristoteles

Tämä artikkeli käsittelee filosofia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Aristotelēs
Ἀριστοτέλης
Kasvoveistos Aristoteleesta. Veistos sijaitsee Louvressa. Ensimmäisen tai toisen vuosisadan jaa. kopio Lysippoksen pronssimuotokuvasta.
Kasvoveistos Aristoteleesta. Veistos sijaitsee Louvressa. Ensimmäisen tai toisen vuosisadan jaa. kopio Lysippoksen pronssimuotokuvasta.
Henkilötiedot
Syntynyt384 eaa.
Stageira, Traakia
Kuollut322 eaa. (61–62-vuotiaana)
Khalkis, Euboia, Makedonian valtakunta
Koulutus ja ura
Koulukunta peripateettinen koulukunta
Vaikutusalueet politiikka, metafysiikka, tiede, logiikka, etiikka
Tunnetut työt aristoteelinen logiikka, kultainen keskitie, biologia
Opettaja Platon

Aristoteles (m.kreik. Ἀριστοτέλης, Aristotelēs; 384 eaa. Stageira322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies. Häntä pidetään opettajansa Platonin ohella yhtenä länsimaiseen ajatteluun eniten vaikuttaneista filosofeista.[1][2]

Aristotelesta on pidetty koko länsimaisen tieteen isänä ja monien yksittäisten tieteenalojen perustajana. Hän oli ensimmäinen, joka luokitteli inhimillisen tietämisen aloja omiksi oppialoikseen, kuten matematiikka ja biologia. Monet näistä luokitteluista ovat edelleen käytössä.[2] Aristoteleen kiinnostuksen kohteet olivat hyvin laaja-alaiset, ja tämä näkyy myös hänen teoksissaan, jotka käsittelevät monia aiheita.[3] Luonnontieteissä Aristoteles tutki muun muassa anatomiaa, tähtitiedettä, embryologiaa, maantiedettä, geologiaa, meteorologiaa, fysiikkaa ja eläintiedettä. Filosofiassa hän kirjoitti muun muassa estetiikasta, taloudesta, etiikasta, metafysiikasta, hallinnosta, politiikasta, psykologiasta, retoriikasta ja teologiasta. Hänen kirjoituksensa koskettivat myös koulutusta, kirjallisuutta ja runoutta.

Aristoteleen teokset tarjosivat perustan erityisesti keskiajan skolastiselle ajattelulle sekä lännessä että arabiankielisessä maailmassa. Teoksia käytettiin yliopistollisina oppikirjoina vielä 1600-luvulle, uuden ajan alkuun, saakka.[4] Samalla aristoteelinen luonnontiede ja sen mukainen todellisuuskäsitys hallitsivat tieteessä 2 000 vuotta niin kutsuttuun tieteelliseen vallankumoukseen saakka.[5]

  1. Shields, Christopher: Aristotle The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. Viitattu 9.3.2011. (englanniksi)
  2. a b Fieser, James & Dowden, Bradley (toim.): Aristotle The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 9.3.2011. (englanniksi)
  3. Curnow, Trevor: The Philosophers of the Ancient World: an A–Z guide, s. 45–47. London: Duckworth, 2006. ISBN 0715634976.
  4. Knuuttila 1999, s. 57–61.
  5. McClellan, James Edward & Dorn, Harold: Science and technology in world history: an introduction, s. 76. Science and Technology in World History. JHU Press, 2006. ISBN 0801883598. Teoksen verkkoversio.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search