Aro

 

Tämä artikkeli käsittelee kasvillisuusvyöhykettä. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Aroa nykyisen Uzbekistanin alueella. Kuva 1900-luvun alusta.

Aro eli steppi[1] on luonnonvaraisen heinä- ja ruohokasvillisuuden ja joskus myös pensaiden peittämä verrattain kuiva ja puuton kasvillisuusvyöhyke. Tunnettuja aroja ovat Venäjän sisäosien ja Keski-Aasian arot, Argentiinan pampa, Amerikan preeria ja Unkarin pusta. Unkarista Keski-Aasian kautta Kiinan Mantšuriaan saakka ulottuva alue muodostaa laajan yhtenäisen aroalueen, Euraasian aron.

Aroja tavataan usein lauhkealla ja subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä, ja ne ovat tavallisesti tasankoja, joskus myös vuoristoissa, yleensä aluetta, jolla kuivuuden vuoksi vilja ei menesty. Keväisin arotkin kukkivat, kun sipuli- ja mukulakasvit puhkeavat kukkaan lyhyen kevään aikana kun lumet sulavat.

Arot ryhmitellään usein vallitsevan kasvillisuuden mukaan ruoho-, heinä- ja pensasaroihin. Varsin tavallinen ruoho- ja heinäarojen jako on ryhmittely kosteampiin pitkäruohoisiin ja kuivempiin lyhytruohoisiin aroihin, ja näiden välisiin sekaruohoaroihin. Pensasaro eli puoliaavikko on usein aavikoiden reunamaita. Aro voi esimerkiksi taitamattoman viljelyn ja kuivuuden yhteisvaikutuksesta aavikoitua nopeasti.

  1. TEPA-termipankki TEPA-termipankki. 8.12.2020. Viitattu 3.6.2021.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search