Balttilaiset kielet

Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.

Balttilaiset kielet jaetaan kahteen alaryhmään, länsi- ja itäbalttilaisiin kieliin. Ainoat nykyään käytössä olevat balttilaiset kielet ovat latvia ja liettua, jotka kuuluvat itäbalttilaisiin kieliin. Vaikka latvia ja liettua ovat sukua, ne eroavat toisistaan siinä määrin, ettei yhden kielen pohjalta voi ymmärtää toista. Myös latgalli ja samogiitti ovat yhä elossa, mutta niitä pidetään monissa yhteyksissä itsenäisten kielten sijasta latvian ja liettuan murteina.

Kuolleisiin balttilaisiin kieliin kuuluvat muun muassa muinaispreussi ja kuuri.

Muinaispreussista, joka sammui 1600-luvulla, on säilynyt jonkin verran kirjallisia muistomerkkejä.^[1]

Balttialaisia kieliä tutkiva kielitieteen ala on baltologia eli balttilainen filologia.^[2][3]

1. ↑ Old Prussian language Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.5.2017. (englanniksi)
2. ↑ Opintosuunnat | Kielten maisteriohjelma | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 7.11.2023.
3. ↑ Kielten tutkimus | Humanistinen tiedekunta | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 7.11.2023.