Corpus iuris civilis

Corpus iuris civilis
Kieli	latina
Genre	lakikokoelma
Julkaistu	534
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Corpus iuris civilis (myös Corpus juris civilis) on vuosina 529–534 julkaistu lakikokoelma, jonka kokoamisen pani alulle Itä-Rooman keisari Justinianus I. Tavoitteena oli ensi kertaa Kahdentoista taulun lakien julkaisun jälkeen luoda kattava ja systemaattinen kokoelma eli kodifikaatio kaikesta voimassa olevasta roomalaisesta lainsäädännöstä ja tehdä siten varhaisemmat lähteet tarpeettomiksi. Tämä massiivinen kokoelma on säilynyt kokonaisuudessaan keskiaikaisen käsikirjoitustradition ansiosta. Sen nykyinen nimityskin on peräisin keskiajalta.

Corpus iuris civilis koottiin keisarillisen hovin pääjuristin Tribonianuksen johdolla ja se koostui kolmesta eri osasta: Codex Iustinianus, Digesta ja Institutiones Iustiniani. Myöhemmin siihen lisättiin neljäs osa (Novellae), joka sisälsi alkuperäisen kokoelman valmistumisen jälkeen säädettyjä lakeja.^[1]

Lännessä Corpus hävisi melko pian käytöstä, mutta Itä-Roomassa eli Bysantissa se säilytti merkityksensä, vaikka myöhemmissä kokoelmissa (joista merkittävin kulkee nimellä Basilika eli ’Keisarilliset [lait]’) se käännettiinkin latinasta kreikaksi ja joutui erilaisten muidenkin muokkausten kohteeksi. Lännessä Corpus alkoi levitä jälleen 1000/1100-luvuilla sen jälkeen kun se oli löydetty uudestaan Bolognassa. Siitä tuli länsimaisten, etenkin mannereurooppalaisten oikeusjärjestelmien perusta. Esimerkiksi joissakin Saksan osissa Corpus iuris civilis oli periaatteessa voimassa olevaa oikeutta vuoteen 1900 asti.

1. ↑ Korpela, Jukka: Länsimaisen yhteiskunnan juurilla. Jumalan laista oikeusvaltion syntyyn, s. 140. Gaudeamus, 2015.