Dementia

Dementia
Luokitus
ICD-10 F00-F07
ICD-9 290-294
MedlinePlus 000739
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Dementialla (ICD-10: F00-F03) on psykiatrian luokkaan kuuluva elimellinen aivo-oireyhtymä, jossa muistin heikkeneminen ja muiden kognitiivisten kykyjen lasku alentavat potilaan kykyä selviytyä normaaleista arjen toiminnoista sekä haittaavat sosiaalista ja ammatillista selviytymistä. Dementiaoireyhtymällä tarkoitetaan puolestaan älyllisten toimintojen laaja-alaista heikentymistä[1].

Dementia vaikeuttaa ajattelu- ja päättelykykyä sekä hidastaa ajatuksen kulkua. Saatavilla olevan informaation käsittely on lisäksi vaikeutunut, mikä aiheuttaa niin sanottua yksikanavaisuutta eli potilaalla on vaikeuksia kiinnittää huomiota useampaan kuin yhteen ärsykkeeseen samanaikaisesti, kuten esimerkiksi ottaa osaa keskusteluun usean henkilön kanssa tai pysyä keskustelussa mukana, kun aihe vaihtelee.[2]

Dementiaa esiintyy eniten korkealla iällä.[3] Dementia-sanaa käytetään yleensä vain niissä tapauksissa, kun tiedonkäsittelyyn liittyvät aivotoiminnot ovat heikentyneet potilaan aiemmasta tasosta. Jos dementiaoireet ovat synnynnäisiä, dementia-sanan sijaan käytetään yleensä termiä toiminnanohjauksen häiriöt. Jos dementiaoireet johtuvat esimerkiksi älyllisestä kehitysvammaisuudesta, potilaalle ei aseteta erillistä dementiadiagnoosia, mutta jos kehitysvammapotilaan dementiaoireet lisääntyvät, hän voi saada myös dementiadiagnoosin.[4]

Dementiaa esiintyy tavallisimmin vanhoilla ihmisillä, mutta sitä saattaa esiintyä jopa alle 35-vuotiailla liittyen esimerkiksi lapsuusiän dementiaan eli Hellerin tautiin, Rettin oireyhtymään, myrkytys- ja puutostiloista aiheutuviin dementian muotoihin (mm. alkoholi- ja lääkedementia) sekä eräille urheilijoille kehittyvään dementia pugilisticaan. Dementia praesenilis on tarkoittanut taudinkuvaa ennenaikaisesti eli ennen 65. ikävuotta.

Oma arvio voi kertoa ajattelukykyjen heikkenemisestä ennen kuin se näkyy neuropsykologisissa testeissä[5].

  1. Tuula Pirttilä, Riitta Aejmelaeus, Kari Alhainen, Timo Erkinjuntti, Hannu Koponen, Marja Puurunen, Minna Raivio, Ari Rosenvall, Jaana Suhonen, Risto Vataja: Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettaman työryhmän hoitosuositus) Käypä hoito, 29.3.2006. Duodecim. http://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50044.pdf (.pdf). Viitattu 19.3.2010.
  2. Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. THL 1/2012https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90815/URN_ISBN_978-952-245-549-9.pdf
  3. Aivovamma saattaa altistaa ohimolohkodementialle Uutispalvelu Duodecim, terve.fi. 15.10.2015.
  4. Komulainen, J.; Lehtonen, J.; Mäkelä, M.: Psykiatrian luokituskäsikirja – Suomalainen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät koodit (sivu 13-15) Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012. 2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL. Viitattu 15.10.2015.
  5. Tutkimus vahvisti: Huono kuulo yhdistyy älyllisen suorituskyvyn heikkenemiseen Helsingin Sanomat. 30.1.2019. Viitattu 6.4.2021.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search