Digitaalinen lataus

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Digitaalinen lataus tai digitaalinen jakelu on digitaalisessa muodossa olevan sisällön välittämistä käyttäjille tietokoneverkon (tyypillisesti Internetin) välityksellä. Välitettävää sisältöä ovat muun muassa ohjelmistot, musiikki, elokuvat ja kirjat. Fyysisen kopion sijaan digitaalisessa muodossa olevat tiedostot ladataan käyttäjän käyttäjän laitteelle.^[1]

Suoratoisto eroaa digitaalisesta latauksesta siten, että suoratoisto tapahtuu pyynnöstä (on-demand) ja toistettavia tiedostoja ei tallenneta pysyvästi asiakkaan laitteelle. Digitaalisen jakelun avulla ladattu tiedosto sen sijaan on käytettävissä myös ilman verkkoyhteyttä palveluihin.^[2][3]

Videopelit ovat lähes kaikilla alustoilla saatavilla nykyään myös digitaalisesti ladattavassa muodossa. 2010 toteutetun pelaajatutkimuksen mukaan 34 prosenttia pelaajista on ostanut pelejä verkkokaupasta ja 16 prosenttia ladannut niitä muuten netistä.^[4]

Digitaalista jakelua käytetään videopeleissä, tietokoneohjelmissa, televisiosarjoissa, elokuvissa, e-kirjoissa, äänikirjoissa, musiikkisingleissä sekä musiikkialbumeissa käytettävä lataustyyppi, jossa sisältö ladataan digitaalisesti tietokoneverkon (tyypillisesti internetin) välityksellä. Digitaalinen lataus on lataustyyppinä yleistynyt voimakkaasti viime aikoina^milloin?. Se on korvannut tietokoneohjelmien lataamisen CD- tai DVD-levyiltä lähes kokonaan ammattilaisohjelmia lukuun ottamatta.^lähde?

Osa latauspalveluista sisältää pelien lisäksi musiikkia, elokuvia tai kirjoja. Näistä esimerkikkeinä Google Play ja iTunes. Suoratoistopalvelut, kuten Netflix ja Spotify, eivät yleensä tarjoa mahdollisuutta ladata sisältöä itselleen vaan ainoastaan verkon yli toistamalla.

1. ↑ What is digital distribution? lenovo.com. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
2. ↑ Barb Gonzalez: The Difference Between Streaming and Downloading Media lifewire.com. 25.3.2022. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
3. ↑ On-demand Audiovisual Markets in the European Union ( SMART 2012/0028) digital-strategy.ec.europa.eu. 10.7.2014. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
4. ↑ Toivonen, Saara & Sotamaa, Olli: Pelaajien näkökulmia pelien digitaaliseen jakeluun pelitutkimus.fi. 2010. Viitattu 2.11.2014.