Eduskunnan puhemies

Eduskunnan puhemies Riksdagens talman
Nykyinen Jussi Halla-aho 21. kesäkuuta 2023 lähtien
Nimittäjä	Eduskunta
Kauden pituus	1 vuosi (uudelleenvalinta mahdollinen)
Perustettu	1907
Ensimmäinen	P. E. Svinhufvud
Kotisivut	www.eduskunta.fi

Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Laki ja julistukset Itsenäisyysjulistus (1917) Hallitusmuoto (1919) Ministerivastuulaki (1922) Valtakunnanoikeudesta annettu laki (1922) Valtiopäiväjärjestys (1928) Perustuslaki (2000) Muut sopimukset FINEFTA-sopimus (1961) Vapaakauppasopimus (1973) Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimus (1994)
Toimeenpanovalta Tasavallan presidentti Alexander Stubb Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvosto Orpon hallitus Pääministeri Petteri Orpo Ministeri Ministeriöt Keskushallinto Valtion keskushallinnon virastot ja laitokset Aluehallinto Aluehallintovirasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Paikallishallinto Poliisilaitokset Työ- ja elinkeinotoimistot
Lainsäädäntövalta Lainsäädäntöprosessi Eduskunta Puhemies Eduskuntaryhmä Kansanedustaja Pääsihteeri Valiokunnat SuV PeV UaV VaV TrV HaV LaV LiV MmV PuV SiV StV TaV TiV TuV TyV YmV
Tuomiovalta Yleinen tuomioistuin Korkein oikeus Hovioikeus Helsinki · Itä-Suomi · Rovaniemi · Turku · Vaasa Käräjäoikeus (Luettelo) Hallintotuomioistuin Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeus Ahvenanmaa · Helsinki · Hämeenlinna · Itä-Suomi · Pohjois-Suomi · Turku · Vaasa Erityistuomioistuin Markkinaoikeus Työtuomioistuin Vakuutusoikeus Valtakunnanoikeus Syyttäjälaitos Syyttäjälaitos Valtakunnansyyttäjä
Laillisuusvalvonta ja tarkastus Eduskunnan oikeusasiamies Valtioneuvoston oikeuskansleri Tarkastus Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiovarain controller -toiminto Finanssivalvonta Valtuutetut Elintarvikemarkkinavaltuutettu Lapsiasiavaltuutettu Tasa-arvovaltuutettu Tiedusteluvalvontavaltuutettu Tietosuojavaltuutettu Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Suomen Pankki Pääjohtaja Pankkivaltuusto BOFIT
Muut toimielimet Valtion liikelaitos Valtionyhtiöt Talousarvion ulkopuoliset rahastot Valtion asuntorahasto Valtion eläkerahasto Maatilatalouden kehittämisrahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto Huoltovarmuusrahasto Valtiontakuurahasto Rahoitusvakausrahasto Valtion televisio- ja radiorahasto Maatalouden interventiorahasto Palosuojelurahasto Öljysuojarahasto Muut julkisoikeudelliset rahastot Sitra Työllisyysrahasto Julkisoikeudelliset laitokset Eläketurvakeskus Kansaneläkelaitos Keva Kuntien takauskeskus Suomen metsäkeskus Suomen Pankki Työterveyslaitos Suomen riistakeskus Yliopistolaitos Julkisoikeudelliset säätiöt Kansallisgalleria Julkisoikeudelliset säätiöyliopistot
Vaalit Eduskuntavaalit 2015 · 2019 · 2023 · 2027 Presidentinvaalit 2006 · 2012 · 2018 · 2024 Europarlamenttivaalit 2009 · 2014 · 2019 · 2024 Kuntavaalit 2012 · 2017 · 2021 · 2025 Aluevaalit 2022 · 2025 Puolueet Kansanäänestykset Kieltolaki (1931) EU-jäsenyys (1994)
Oikeus Säädöskokoelma Hallituksen esitys Lakialoite Säädöskieli Kansalaisaloite Hallintolainsäädäntö Hallintolainkäyttö Hallintolaki Hyvän hallinnon periaatteet Julkisuuslaki Kielilaki Kielitaitolaki Kuntalaki Koulutus Hallintotiede
Politiikka Suomen valtiontalous Talousarvio Politiikka Elinkeinot Euroooppa Koulutus Kulttuuri Kunnat ja alueet Liikenne Liikunta Maatalous Metsätalous Nuoriso Oikeus Omistajaohjaus Puolustus Sisäpolitiikka Sosiaali Talous Tiede Terveys Työ Viestintä Ympäristö Pohjoismainen yhteistyö Kansalaisuus Avoimuusrekisteri Euroopan unioni Suomen edustusto Frontex
Ulkosuhteet Ulkomaankauppapolitiikka Kehityspolitiikka Johto TP-Utva Kansainvälisten asiain foorumi Rajat Suomen diplomaatiset edustustot Diplomaattiset edustustot Suomessa Diplomaattiset edustajat YK (1955) OECD (1969) Etyj (1975) Suomen Euroopan neuvoston jäsenyys (1989) Nato (2023) Erityisedustusto
Muu julkishallinto Kunnallishallinto Hyvinvointialueet Kirkollishallinto Ahvenanmaan itsehallinto Hallinnollinen aluejako Maakunnat Seutukunnat
n k m

Eduskunnan puhemies (ruots. riksdagens talman)^[1] on eduskunnan jäsen, joka johtaa puhetta eduskunnan täysistunnoissa eli hän on eduskunnan puheenjohtaja.^[2] Puhemies istuu istuntosalin edustalla korkeimmalla korokkeella ja poikkeaa muista kansanedustajista siten, ettei itse osallistu keskusteluun tai äänestyksiin eduskunnassa ja yleensä pysyttelee päivänpolitiikan ulkopuolella. Vaikka puhemieskin on valittu kansanedustajaksi jostain puolueesta, hän ei tehtävässään saa syrjiä tai suosia mitään puoluetta. Puhemies johtaa puhetta täysistuntojen lisäksi kansliatoimikunnassa sekä puhemiesneuvostossa, johon kuuluvat puhemies, varapuhemiehet ja valiokuntien puheenjohtajat.^[3]

Puhemiehestä katsoen korokkeen vasemmalla puolella on hallituksen aitio, oikealla puolella virkamiesaitio, jossa muun muassa tulkit työskentelevät. Korokkeen edessä pyöreän pöydän ääressä työskentelevät pöytäkirjasihteerit. Valtakunnan hierarkiassa eduskunnan puhemies on toinen heti tasavallan presidentin jälkeen. Poliittista valtaa eduskunnan puhemiehellä ei kuitenkaan juuri ole.^lähde?

Eduskunnan puhemies on vuodesta 1987 lähtien (ja vähemmän säännönmukaisesti aiemminkin) ollut toisen suuren hallituspuolueen jäsen ja tullut eri puolueesta kuin pääministeri. Eduskunnan järjestäytyessä ensimmäisen kerran vaalien jälkeen valitaan puhemieheksi suurimman puolueen edustaja, joka usein ryhtyy myös johtamaan hallitusneuvotteluja, ja josta voi tulla pääministeri. Hallituksen muodostamisen jälkeen suurimman puolueen edustaja on 1990-luvulta alkaen eronnut puhemiehen tehtävästä ja hänen tilalleen on valittu toisen suuren hallituspuolueen jäsen, minkä vuoksi on ollut useita lyhytaikaisia puhemiehiä.^lähde?

1. ↑ 34 § Suomen perustuslaki (731/1999) finlex.fi. Viitattu 8.6.2019.
2. ↑ "puhemies" Kielitoimiston sanakirjassa
3. ↑ Puhemies ja varapuhemiehet Eduskunta. Viitattu 22.1.2024.