Etiopia

Etiopian demokraattinen liittotasavalta
የኢትዮጵያ ፈደራላዊ ዲሞክራሲያዊ ሪፐብሊክ
(Ityop’iya Federalawi Demokrasiyawi Ripeblik)
Etiopian lippu Etiopian vaakuna

Etiopian sijainti Afrikassa tummanvihreällä
Etiopian sijainti Afrikassa tummanvihreällä

Valtiomuoto parlamentaarinen liittotasavalta
Presidentti
Pääministeri
Sahle-Work Zewde[1]
Abiy Ahmed[2]
Pääkaupunki Addis Abeba
Muita kaupunkeja Dire Dawa, Harar, Bahir Dar, Nazret, Hawasa, Hosaina, Jimma, Debre Zeyit
Pinta-ala
– yhteensä 1 104 300 km² [3] (sijalla 27)
– josta sisävesiä 0,66 %
Väkiluku (2020) 108,1 milj. [3] (sijalla 13 (arvio))
– väestötiheys 98,6 as. / km²
– väestönkasvu 2,6 % [3] (2020)
Viralliset kielet amhara
Lukutaito 49,1 %
Valuutta Etiopian birr (Br)
BKT (2011)
– yhteensä 86,12 mrd. USD [3]  (sijalla 68)
– per asukas 1 000 USD [3]
HDI (2019) 0,485 [4] (sijalla 173)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 42,9 % [3]
– teollisuus 13,7 % [3]
– palvelut 43,4 % [3]
Aikavyöhyke UTC+3
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Etiopian keisarikunta

– 1137
Lyhenne ET
Kansainvälinen
suuntanumero
+251
Tunnuslause ei ole
Kansallislaulu Whedefit Gesgeshi Woude Henate Ethiopia

Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Etiopiassa elää lähes 110 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Afrikan toiseksi runsasväkisimmän valtion ja maailman runsasväkisimmän sisämaavaltion. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 neliökilometriä ja pääkaupunki on Addis Abeba. Rajanaapureinaan Etiopialla on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, idässä Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Sudan sekä Etelä-Sudan. Suurimmat väestöryhmät ovat oromot ja amharalaiset. Hieman yli 40 prosenttia väestöstä tunnustaa koptilaista kristinuskoa, runsas kolmasosa islamia, protestanttisiin kirkkoihin kuuluu runsaat 20 prosenttia väestöstä ja muutama prosentti harjoittaa alueen alkuperäisuskontoja tai muita uskontoja.[5]

Etiopiaa voidaan pitää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisimmat (noin 200 000 vuotta sitten) nykyihmisen fossiilit ovat löytyneet Etiopiasta, Omojoen lähistöltä.[6] Maasta on löytynyt myös nykyihmisen edeltäjinä pidettyjen ihmisapinalajien fossiileja. Etiopia omaksui toisena maailmassa kristinuskon valtionuskonnoksi, heti Armenian jälkeen. Etiopia on afrikkalaisista valtioista poikkeuksellinen, sillä se säilytti itsenäisyytensä koko siirtomaa-ajan, lukuun ottamatta Italian miehitystä vuosina 1936–1941.lähde?

Maa sijaitsee Itä-Afrikan hautavajoamassa ja on Afrikan korkeinta ja vuoristoisinta aluetta. Etiopian syvin alue on Danakilin syvänkö, joka on 125 metriä merenpintaa alempana, ja korkein kohta Ras Dejenin vuori (4 533 m). Kulta, platina ja kupari ovat arvokkaimpia metalleja, joita Etiopiasta on löydetty. Sijaintinsa vuoksi Etiopia on maanjäristys- ja tulivuorenpurkausherkkää aluetta. Risiinin, durran ja kahvin arvellaan kehittyneen Etiopiassa, joista jälkimmäisellä on elintärkeä rooli maan maatalouspainotteisessa kansantaloudessa, joka on kokenut takaiskuja Eritrean sodan, kuivuuden ja kahvin halvan hinnan vuoksi. Eläimistön puolesta Etiopia on ollut hyvin runsas, mutta lajirikkaus ja kantojen koko on huvennut oleellisesti viime aikoina. Noin viisi prosenttia maan pinta-alasta on kansallispuistoa tai rauhoitettua aluetta. Simienin kansallispuisto kuuluu Unescon maailmanperintökohteiden joukkoon. Maailmanperintökohteita Etiopiassa on kahdeksan.[7]

  1. Yrjö Kokkonen: Etiopia sai ensimmäisen naispresidentin Yle.fi, uutiset. 25.10.2018. Viitattu 26.10.2018.
  2. Myllyoja, Markus: Etiopialle uusi pääministeri Yle Uutiset. 28.3.2018. Viitattu 28.3.2018.
  3. a b c d e f g h Ethiopia The World Factbook. CIA. Arkistoitu 15.12.2018. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  4. Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  5. Africa :: Ethiopia – The World Factbook - Central Intelligence Agency www.cia.gov. Arkistoitu 15.12.2018. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  6. Mayell, Hillary: Oldest Human Fossils Identified National Geographic. Viitattu 10.7.2009. (englanniksi)
  7. World Heritage List World Heritage Center. Unesco. Viitattu 10.7.2009. (englanniksi)

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search