Hallusinaatio

Tämä artikkeli käsittelee hallusinaatiota psykologian ja psykiatrian näkökulmasta. Ilmailufysiologiaan liittyvistä hallusinaatioista kertoo artikkeli Harha-aistimus (ilmailufysiologia). Tekoälyn virhetoiminnasta kertoo Hallusinointi (tekoäly).

Hallusinaatiolla eli aistiharhalla tarkoitetaan todentuntuista aistikokemusta, joka kuitenkin on mielen tuottama.^[1] Tällöin aistialueiden aivosolut aktivoituvat spontaanisti ilman ulkoista ärsykettä tai viestiä aistinelimiltä. Hallusinaatiot alkavat ja loppuvat tahdosta riippumatta. ^[2]

Aistiharha voidaan kokea minkä tahansa aistin välittämäksi: Silloin ihminen näkee, kuulee, tuntee, maistaa tai haistaa jotakin, jolle ei ulkoisesta, yhdessä havainnoidusta maailmasta löydy vastinetta.^[3] Yleisimpiä hallusinaatioita ovat näkö- ja kuuloharhat. Hallusinaation kokeminen sinänsä ei ole vaarallista eikä sairasta.

Hallusinaatio on eri asia kuin illuusio eli havaintoharha, jossa on kyse todellisen ulkoisen ärsykkeen virheellisestä havainnoinnista tai tulkinnasta.^[3] Illuusioita ovat esimerkiksi ulkomaailmasta peräisin olevat ”harhanäyt” kuten optiset harhat ja kangastukset. Hallusinaatio eroaa myös eideettisestä muistista, eli kyvystä palauttaa mielikuvia elävästi mieleen.^[4]

↑ Hallucinations - Symptoms, Causes, Tests - NY Times Health Information New York Times. Viitattu 16.3.2016.
↑ Hallusinoin, olenko siis hullu? – Rajankäyntiä Tiede. Viitattu 16.3.2016.
↑ ^a ^b Harha-aistimus (hallusinaatio) Terveysportti. Viitattu 16.3.2016.
↑ Haku www.tohtori.fi. Viitattu 16.3.2016.

[:5-1] Hallucinations - Symptoms, Causes, Tests - NY Times Health Information New York Times. Viitattu 16.3.2016.

[2] Hallusinoin, olenko siis hullu? – Rajankäyntiä Tiede. Viitattu 16.3.2016.

[:2-3] Harha-aistimus (hallusinaatio) Terveysportti. Viitattu 16.3.2016.

[:4-4] Haku www.tohtori.fi. Viitattu 16.3.2016.

[1]

[2]

[3]

[4]