Harmaa aine tarkoittaa keskushermoston sitä osaa, joka koostuu etupäässä neuronien eli aivojen hermosolujen solukeskuksista ja tuojahaarakkeista.[1] Harmaa aine on aluksi ruskeaa, mutta väri muuttuu harmaaksi, kun siitä valmistetaan preparaatteja. Kyseinen väritys johtuu siitä, että harmaa aine sisältää paljon hermosoluja, joiden viejähaarakkeiden ympärillä ei ole yhtä paljon valkoista myeliiniä kuin valkean aineen viejähaarakkeiden ympärillä. Harmaan aineen muodostama aivokuoren kerros sijaitsee valkean aineen ulkokehällä. Myös aivojen syvemmissä osissa on harmaata ainetta.[2]
Harmaata ainetta on vain nisäkkäillä, ihmisellä kaikkein eniten.[3] Ihmisen isoaivoissa harmaan aineen paksuus on 2–3 millimetriä.[4] Naisilla ja miehillä on yhtä paljon harmaata aivoainetta.[5] Huonosti koulussa menestyvillä on keskimäärin muita vähemmän harmaata aivoainetta[6]. Harmaan aivoaineen väheneminen ja harveneminen vaikeuttaa etenkin sellaisten uusien asioiden oppimista, jotka eivät liity aiemmin opittuun[7].
Aivojen harmaa kuorikerros ohenee ikävuosien 8 ja 23 välillä. Aivoaineen määrä pysyy silti samana, sillä harmaan aivoaineen tiheys kasvaa kerroksen ohenemisen myötä. Kolmannenkymmenennen ikävuoden jälkeen harmaan aineen määrä alkaa vähetä.[5]
Tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja lihavuus kiihdyttävät harmaan aivoaineen luonnollista katoa samoin kuin ateroskleroosin ja diabeteksen kaltaiset saivojen verenkiertoa rappeuttavat sairaudet. Liikunta puolestaan lisää aivojen harmaan aineen tiheyttä ja määrää.[7] Myös hyvin ylipainoisten ihmisten laihtuminen voi lisätä harmaan aineen tilavuutta[8]. Kaksospareilla tehdyssä vuonna 2019 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että enemmän liikuntaa harrastavilla kaksosilla esiintyy paksumpaa harmaata aivoainetta toisilla ja ohuempaa toisilla aivoalueilla[9].
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search