Hartola

Hartola Gustav Adolfs
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°34′45″N, 026°01′15″E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Kuntanumero	081
Hallinnollinen keskus	Hartolan kirkonkylä
Perustettu	1784
Kokonaispinta-ala	675,48 km² 180:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	542,81 km²
– sisävesi	132,67 km²
Väkiluku	2 531 234:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys	4,66 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	9,1 %
– 15–64-v.	50,5 %
– yli 64-v.	40,5 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	96,5 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	3,4 %
Kunnallisvero	8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Jarkko Seppälä
Hallituksen puheenjohtaja	Pekka Raitala[6]
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
– puheenjohtaja	Jeremias Sankari[7]
2021–2025[8]  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • PS  • KD  • Vihr.	6 4 3 2 1 1
hartola.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Hartola (ruots. Gustav Adolfs) on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, tarkemmin Itä-Hämeessä. Hartolan naapurikuntia ovat Heinola, Joutsa, Luhanka, Pertunmaa ja Sysmä. Lähimmät kaupungit ovat Heinola, Lahti, Jyväskylä ja Mikkeli. Hartola kuului aiemmin Mikkelin lääniin naapureidensa Sysmän ja Heinolan ohella.

Kunnassa asuu 2 531 ihmistä (31.12.2023)^[2] ja sen pinta-ala on 675,48 neliökilometriä josta 132,67 neliökilometriä on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 4,66 asukasta/km². Hartola on väkiluvultaan Päijät-Hämeen maakunnan pienin kunta.

Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31. elokuuta 1784. Hän nimesi pitäjän kruununprinssin mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Kunta ”julistautui” kuningaskunnaksi 1987 valtuustopäätöksellä ja otti käyttöön statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi. ^lähde? Kotuksen mukaan Gustav Adolfs on kunnan ruotsinkielinen nimi^[9][10], mutta Tilastokeskus ei nimeä tunne^[11]. Valtioneuvoston kanslian vuoden 2019 kuntien erikielisten nimien listaus mukailee Kotuksen linjaa ja pitää nimeä virallisena.^[12]

Hartolassa järjestetään joka syyskuun ensimmäinen lauantai Suomen suurimmat yksipäiväiset maalaismarkkinat, joihin osallistuu satoja kauppiaita ja kymmeniätuhansia markkinakävijöitä. Hartolassa järjestettiin vapaa-ajan asumisen eli kesämökkeilyn loma-asuntomessut kesällä 2004. Hartola on tunnettu myös kirjailija Maila Talvion (1871–1951) synnyinpaikkana.^[13]

1. ↑ ^{a b} Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
2. ↑ ^{a b} Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
6. ↑ Kunnanhallitus Hartolan kunta. Arkistoitu 13.11.2021. Viitattu 13.11.2021.
7. ↑ Valtuusto Hartolan kunta. Arkistoitu 13.11.2021. Viitattu 13.11.2021.
8. ↑ Kuntavaalit 2021, Hartola Oikeusministeriö. Viitattu 13.11.2021.
9. ↑ Suomen ruotsinkieliset kuntien nimet Kotimaisten kielen keskus. Viitattu 29.5.2019.
10. ↑ Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 29.5.2019.
11. ↑ Kommunerna 2019 Tilastokeskus. Viitattu 29.5.2019.
12. ↑ Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 9.2.2020.
13. ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 24.12.2021.