Hukkuminen

Hukkuminen on keuhkojen nesteellä täyttymisen aiheuttama tukehtuminen.^[1] Useimmin ihmiset tai eläimet hukkuvat veteen. Hukkumisessa keuhkoihin joutunut neste estää hapen saannin ja aiheuttaa asfyksian eli hengityshäiriön. Lisäksi, jos on kyse makeaan veteen hukkumisesta, osmoosin takia keuhkoista verenkiertoon imeytyvä vesi aiheuttaa vesimyrkytyksen, jonka seurauksena punasolut hajoavat ja niiden sisältö vapautuu vereen. Punasoluista vapautuneet kalium-ionit ja hemoglobiini aiheuttavat sydämen toiminnan häiriöitä. Sen sijaan meriveden suolapitoisuus on niin paljon suurempi kuin makean veden, että osmoottista siirtymää ei tapahdu, vaan meriveteen hukkuva menehtyy pelkästään tukehtumalla. Kummassakin tapauksessa kudosten hapensaannin estyessä toimintakyky laskee ja ihminen menettää tajunnan. Tajunnan menettämisen jälkeen hapensaanti vähenee, kunnes elintoiminnot loppuvat ja ihminen kuolee.

Tyypillisesti hukkuminen kestää noin 5–10 minuuttia, mutta siihen kuluva aika vaihtelee henkilön iän, fyysisen kunnon ja veden lämpötilan mukaan.^[1] Kylmässä vedessä uhri ei välttämättä huku, vaan kuolema on seurausta kylmyydestä ja hypotermiasta. Uhri saattaa huutaa ja huitoa saadakseen apua hukkuessaan.^[1] Paniikkivaiheessa uhri saattaa vielä pystyä toimimaan ja tarttumaan esimerkiksi avuksi heitettyyn pelastusrenkaaseen.^[2] Hukkuminen voi tapahtua myös vaistomaisen hukkumisreaktion kautta, joka kestää vain noin 20–60 sekuntia. Tällöin uhri ei pysty liikuttamaan raajojaan eikä huutamaan tai huitomaan apua.^[1]

1. ↑ ^{a b c d} Laitinen, Jaana & Lunetta, Philippe: Miksi hukkuva ei huuda apua? 10 kysymystä hukkumisesta. Helsingin Sanomat. 24.6.2011. Viitattu 25.6.2011.
2. ↑ Mario Vittone: Hukkuminen ei näytä hukkumiselta mariovittone.com. 3.6.2010. Viitattu 17.6.2012.