Infrastruktuuri

Yhteiskunnan infrastruktuuri (perusrakenteet ja varusrakenne^[1]) muodostuu niistä palveluista ja rakenteista, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan. Infrastruktuuri jakautuu sosiaaliseen ja tekniseen infrastruktuuriin.

Sosiaalinen infrastruktuuri sisältää julkiset ja yksityiset palvelut.

Teknisen infrastruktuuriin piiriin kuuluvat liikenneverkot, energiahuollon verkostot, jätehuolto, vesihuolto (vedenotto, -puhdistus ja -jakelu, sade- ja jätevesiviemärit sekä jäteveden puhdistus), tietoliikenneverkot sekä niin sanottu sinivihreä infrastruktuuri eli viher- ja vesialueet.^[2]

Lisäksi infrastruktuuriin kuuluvat rakennukset, satamat, lentokentät sekä nykyiset sähköiset ohjelmistot ja palvelut ja näiden yhdessä muodostamat verkostot. Infrastruktuurin omistus ja ylläpito voi olla yksityistä tai julkisen vallan käsissä.^[3]

1. ↑ Sanasuosituksia Kielikello 2/1980. Kotimaisten kielten keskus.
2. ↑ Heinonen, Sirkka, Pirkko Kasanen, Mari Walls 2002: Ekotehokas yhteiskunta. Ympäristöklusterin kolmannen ohjelmakauden esiselvitysraportti. Suomen ympäristö 598
3. ↑ Axel Hagelstam: CIP – kriittisen infrastruktuurin turvaaminen. Käsiteanalyysi ja kansainvälinen vertailu 2005. Huoltovarmuuskeskus: Julkaisuja 1/2005. Viitattu 12.7.2007.