Isaac Newton

Isaac Newton
Henkilötiedot
Syntynyt	25. joulukuuta 1642 Woolsthorpe-by-Colsterworth, Lincolnshire, Englannin kuningaskunta
Kuollut	20. maaliskuuta 1726 (83 vuotta) Lontoo, Englanti, Ison-Britannian kuningaskunta
Kansalaisuus	englantilainen
Arvonimi	Sir
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Cambridgen yliopisto (maisteri, 1668)
Väitöstyön ohjaaja	Isaac Barrow[1][a]
Instituutti	Cambridgen yliopisto, Royal Society
Oppilaat	Roger Cotes, William Whiston[1]
Tutkimusalue	fysiikka, tähtitiede, matematiikka, alkemia, luonnonfilosofia
Tunnetut työt	mekaniikan peruslait differentiaalilaskenta
↑ Barrow ei ollut ohjaaja, mutta hänellä arvellaan olleen suurin vaikutus Newtoniin. Cambridgen yliopistossa pystyi väittelemään tohtoriksi ensimmäisen kerran vuonna 1919.
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo)^[2] oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.^[3] Newton loi perustan klassiselle mekaniikalle teoksessaan Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica vuonna 1687. Principiassa Newton esitteli painovoima- ja liikelakinsa. Principiaa pidetään Keplerin 1600-luvun alussa aloittaman tieteellisen vallankumouksen kohokohtana. Newtonia pidetään Gottfried Leibnizin ohella differentiaali- ja integraalilaskennan keksijänä.

Newtonia pidetään myös modernin optiikan kehittäjänä. Hän huomasi, että valkoinen valo koostuu useista eri väreistä eli eri aallonpituuksista, jotka taittuvat eri tavalla prismassa ja synnyttävät spektrin. Hän myös ymmärsi, että spektri voitiin koota uudelleen valkoiseksi valoksi toisella prismalla. Newton loi empiirisen jäähtymislain sekä tutki äänen nopeutta. Newton keksi myös oman version peilikaukoputkesta huomattuaan linssien aiheuttavan väriaberraatiota, joka oli vältettävissä peileillä.

Newton toimi Englannin parlamentissa, joskaan ei ollut aktiivinen jäsen, sekä Englannin rahapajan Royal Mintin johtajana. Myöhempi tutkimus on osoittanut, että Newton oli vahvasti uskonnollinen ja hänellä oli laaja kokoelma okkultistisia kirjoituksia. Newton tutki myös alkemiaa.

1. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä MGP bio ei löytynyt
2. ↑ Sir Isaac Newton
3. ↑ Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II. Luku 19. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6.