Islamilainen filosofia

Islam Jumala Jumalan ykseys Muhammed profeetat Islamin viisi peruspilaria uskontunnustus rukous paasto almuvero pyhiinvaellus Koraani Aleksanteri Suuri Koraanissa Koraanin historiallis-kriittinen tutkimus Koraanin käännökset Luettelo Koraanin suurista Muhammed Koraanissa Polta Koraani -päivä Raamattu ja Koraani Sanaan käsikirjoitukset Suura Väkivalta Koraanissa Kirjoitukset Koraani sunna hadith fiqh šaria Luettelo šarialain käytöstä maantieteellisesti kalam sira Luettelo profeetta Muhammedin elämäkerroista Islamin suuntaukset sunnalaisuus šiialaisuus Ibadilaisuus suufilaisuus Ahmadiyya Kulttuuri ja yhteiskunta islamilainen arkkitehtuuri islamilainen filosofia islamilainen kalenteri islamilainen taide islamilainen tiede islamilaiset pyhäpäivät islam ja naiset islam ja politiikka islamin suhtautuminen muihin uskontoihin jihad moskeija luettelo muslimienemmistöisistä valtioista Muuta aiheeseen littyvää Allah islamin historia islamin kritiikki islamofobia Historiallis-kriittinen islamin tutkimus islam Suomessa Šarian historia

Osa artikkelisarjaa Länsimaisen filosofian historia Länsimainen filosofia Aikakaudet Antiikki Keskiaika Renessanssi Uusi aika Nykyaika Vuosisadat 1500-luku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku Katso myös Uskonto Kristinusko Islam Juutalaisuus Muut Suomalainen Länsimainen kulttuuri Länsimaat n k m

Islamilainen filosofia (arab. فلسفه أسلاميه ...falsafah isläämiah‎) eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa. Silloin sen edustajiin lasketaan myös siellä vaikuttaneet kristityt ja juutalaiset filosofit,^[1] kuten Moses Maimonides (1135–1204) tai Saadia Gaon (882/892–942). Useimmat filosofit olivat persialaisia. He kirjoittivat arabian lisäksi myös syyriaksi, hepreaksi ja persiaksi. ^[1]

Islamilainen filosofia sai alkunsa antiikin kreikkalaisen filosofian kääntämisestä arabiaksi 700-luvun lopulta alkaen. Filosofialla oli yhteyksiä varsinaisiin islamilaisiin tieteisiin, kuten koraaninselitykseen (tafsir), grammatiikkaan ja islamilaiseen laintulkintaan (fiqh).^[2] Falsafan lähimmäksi keskustelukumppaniksi kehittyi kuitenkin islamilainen skolastinen tai dialektinen teologia eli kalam, joka oli alkanut kehityksensä jo aikaisemmin.^[3] Toisin kuin filosofialla, kalamin lähtökohtana oli Jumalan ilmoitus, ja se käytti Aristoteleen filosofian tarjoamaa loogista päättelyä ilmoituksen ymmärtämiseksi ja mahdollisten ristiriitojen selvittämiseksi. ^[4] Islamilaisen filosofian klassinen kausi sijoittuu vuosiin 800–1200 suurimpana nimenään Avicenna (n. 980/990–1037), mutta filosofian harjoittaminen ei islamilaisesta maailmasta loppunut sen jälkeenkään.^[5]

1. ↑ ^{a b} Adamson, 2015, s. 1
2. ↑ Adamson, 2015, s. 3
3. ↑ Marmura, Michael E.: Keskiajan islamilainen filosofia ja antiikin perintö. Niin & näin, 2003, nro 2, s. 15–21. Artikkelin verkkoversio.
4. ↑ "Kalam." The Oxford Dictionary of Philosophy. Oxford University Press, 1994, 1996, 2005. Answers.com 23 Aug. 2007. http://www.answers.com/topic/kalam
5. ↑ Mattila, Janne: Myytti islamilaisen filosofian lopusta Suomen Lähi-idän instituutti.