Johan Amos Comenius

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Älä lisää lähteetöntä vaan etsi lähteet

Johan Amos Comenius (tšek. Jan Amos Komenský  kuuntele ääntämys ^(ohje), lat. Iohannes Comenius, saks. Johann Amos Comenius, unk. Comenius Ámos János) (28. maaliskuuta 1592 – 15. marraskuuta 1670) oli tšekkiläinen kasvatusajattelija, teologi, opettaja, filosofi, kasvattaja ja kirjailija. Itseään hän piti etenkin teologina, vaikka jälkimaailma on oppinut tuntemaan hänet enemmän pedagogina, kasvatusajattelijana ja koulujen uudistajana.

Comeniuksen toiminnan taustalla on hussilainen kirkollinen uudistus ja böömiläis-määriläisen veljesyhteisön traditio. Comenius oli hussilaisen kirkon böömiläis-määriläisen veljesyhteisön (Unitas fratrum) viimeinen piispa. Veljesyhteisö korosti elämää jatkuvana pyrkimyksenä kohti parempaa ja valmistautumisena ikuisuuteen. Veljesyhteisön tradition perillisenä hän oli ennen muuta kasvatuksen ja koulutuksen kehittäjä ja didaktiikan eli opetusopin isä.

Comeniuksen mukaan ihmisen koko elämä oli koulua, jatkuvaa oppimista ja kasvua, kehdosta hautaan asti. Maailma oli koko ihmiskunnan koulu, suuri oppimisyhteisö, jossa kansojen tuli rauhan, yhteistyön ja vastavuoroisuuden hengessä kasvaa toinen toisensa kunnioittamiseen, inhimillisyyteen ja Jumalan tuntemiseen. Hän esitti myös tieteen ja kasvatuksen kansainvälisen yhteistyöelimen, Collegio lucis (Valon kollegio) perustamista, joten Unesco on pitänyt Comeniusta omien periaatteidensa edelläkävijänä.

Comeniuksen kasvatuksen, teologian ja filosofian, sekä muunkin toiminnan päämäärä oli parantaa ihmiskunnan onneton tila. Irrottautumalla keskiaikaisesta ajattelusta, että kasvatus olisi kirkollinen asia, hän laajensi kasvatuksen yleisinhimilliseksi tehtäväksi. Comenius vaati kaikkien lasten oikeutta koulutukseen sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta ja hän suunnitteli ensimmäisenä maailmassa laajan ja yksityiskohtaisen ohjelman vaatimustensa toteuttamiseksi teoksessaan Didactica magna (Suuri opetusoppi). Comenius piti Eurooppaa maailman sydämenä, Saksaa Euroopan sydämenä, Saksaan silloin kuulunutta Böömiä Saksan sydämenä ja Prahaa Böömin sydämenä.